Atria: Lihan tuottajahintaantarvittaisiin 10–15 prosentin korotus
SEINÄJOKI (MT)
Tuleva talvi tuottaa vakavaa huolta myös lihateollisuudessa.
”Viime keväänä alkoi näyttää jo paremmalta, mutta kesällä tuli taas kylmää vettä niskaan viljan hinnan rajun nousun myötä”, Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn sanoo.
”Sen minä tiedän, että tilityshinnat nousevat jatkossa mutta en sitä, riittääkö se. Kiihtyvien kustannusten takia tarve on niin valtava.”
Sianlihan tuottajahintaan tarvittaisiin parinkymmenen sentin korotus, eikä suhteellinen nousutarve jää kauas tästä liioin broilerin- tai naudanlihassa.
Kyse on suurista summista Suomen noin 400 miljoonan kilon lihantuotannossa.
Gröhn laskee, että seuraavan 12 kuukauden aikana teurastamojen pitäisi pystyä tilittämään tuottajille noin sata miljoonaa euroa enemmän kuin nyt. Tämä olisi 10–15 prosenttia nykyistä enemmän.
”Olo on vähän kuin seiväshyppääjällä, joka on lähtenyt hyppäämään tietystä korkeudesta, mutta järjestäjät ovatkin hilanneet rimaa 30 senttiä ylöspäin tietämättäsi”, hän arvioi.
”Ymmärrämme tuottajien tuskan ja ahdistuksen, mutta suuri kysymys on, mitä sille voidaan tehdä.”
Kannattavuusongelmat ovat vaivanneet lihatiloja jo pitkään. Marginaalien tippuminen on vaikeinta tiloilla, joilla tuotantoa on laajennettu voimakkaasti viime vuosina.
”En voi muuta kuin luvata, että teemme kaikkemme tilityskyvyn eteen. Atria on kuitenkin liha-, ei viljafirma, joten rehukustannuksille emme voi mitään”, Gröhn sanoo.
”Kustannusten vyöryttäminen alkutuotannosta lopputuotteen hintaan on lihassa hyvin vaikeaa kovan kilpailun takia.”
Gröhn perää päättäjiä pikaisesti heräämään maatilojen ahdinkoon.
”Jos valtio järjestää apua Kemijärven ja Salon tapaisille kriisipesäkkeille, kotieläintalous täyttää samat tunnusmerkit tulevan talven aikana. Tuskanpesäkkeitä on paljon, ne ovat vain ympäri maata.”
Kaupan ja teollisuuden väliset sopimukset ovat 2–4 kuukauden mittaisia, ja neuvotteluja käydään pitkin vuotta. Parhaillaan neuvottelupöydällä ovat marras–joulukuussa voimaan astuvat hinnat.
”Kaupan puolelta löytyy ymmärrystä tuotannon vaikeuksille. Eri asia on, miten se realisoituu sopimuksiin”, Gröhn toteaa.
”Tilanne on nyt sen verran räjähdysaltis, etten lähde ennakoimaan tulevaa, vaan annan työrauhan neuvotteluihin.”
Tavarantoimittajat joutuvat tiukoille neuvottelussa kaupan kanssa. ”Olemme joutuneet koviin vääntöihin, mutta ei kauppa ole käsitellyt meitä lainvastaisesti. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa tämän”, Gröhn sanoo.
Tiukimmat väännöt käydään eniten myyvistä tuotteista, kuten naudan jauhelihasta tai keittokinkusta, joiden kaupassa liikkuvat isot rahat.
Atria-johtaja toivoo päättäjiltä muutoksia kilpailulainsäädäntöön lihayritysten neuvotteluasetelman parantamiseksi.
Nykyiset säännöt jarruttavat liha-alan rakenteellista kehitystä, sillä toiminnan laajentaminen kotimaassa esimerkiksi yrityskauppojen kautta on vaikeaa.
Hintavetoisuus on ylikorostunut markkinakilpailussa. Kilpailua ei Gröhnin mukaan voi välttää, mutta sen keinoja olisi syytä miettiä. ”Tuotteistuksessa pitäisi olla parempi, ja kuluttajaa ymmärtää yhä enemmän.”
Investoinnit lihatiloilla ovat pysähtyneet lähes täysin, eikä ensi vuosi tuone helpotusta.
”Näin ei voi jatkua pitkään. Meillä on vielä riittänyt lihaa tarpeisiimme, mutta tehtaiden nykyistä isompi vajaakäyttö olisi kallista”, Gröhn ennakoi.
Hän pitää kannattavuuden paranemista ainoana ratkaisuna käynnistää investoinnit. Myös teollisuus tarvitsee jalostettavaa.
”Suomen yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee tuoreesta lihasta. Tarvitsemme suomalaistuottajia, sillä Atrian bändilupauskin edellyttää kotimaista lihaa nyt ja aina.” TIINA TAIPALE
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
