Hirvet metsiin, hevoset hautaan,märehtijät maksulliseen keräilyyn

Vaatimus kotiteurastuksen sivutuotteiden lähettämisestä ensi vuoden alusta lähtien Honkajoki Oy:n hävitettäväksi harmittaa kotieläintuottajia.

”Turhaltahan tämä tuntuu, mutta pykälät ovat pykäliä”, MTK:n kotieläinasiamies Jukka Markkanen toteaa.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva asetusmuutos kotiteurastuksen sivutuotteiden hävittämisestä koskee vain märehtijöitä ja sikoja. Hevosia ja siipikarjan kotiteurastuksen sivutuotteita saa haudata koko maassa.

Myös lähes 60 000:n vuosittain metsästettävän hirven jäänteet on sallittua jättää metsään.

Märehtijöiden ja sikojen sivutuotteita saa haudata vain syrjäisellä alueella. Märehtijöillä se on Kuhmo–Puolanka–Pudasjärvi–Ii-akselista ylöspäin. Poronhoitoalue on kokonaan syrjäistä aluetta. Sioilla keräilyalue rajoittuu Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan erilaisille käytännöille on selvät perusteet.

Märehtijöiden teurassivutuotteet hävitetään polttolaitoksessa eläintautiriskin vuoksi.

Riistan teurasjätteiden jättäminen metsiin perustuu siihen, että ne elävät luonnossa, joten teurasjätteetkin kuuluvat sinne.

”Kyse on tuottajien elinkeinon ja kuluttajien turvaamisesta. Hirvillä ja hevosilla ei esiinny samoja vaaralliseksi luokiteltuja eläintauteja kuin märehtijöillä. Näiden rinnastaminen ei ole järkevää”, jaostopäällikkö Sirpa Kiviruusu Evirasta sanoo.

Nautoja kotiteurastettiin Eviran mukaan viime vuonna noin 8 700. Niistä keräilyalueella oli 8 200.

Se, paljonko kotiteurastuksesta jää hävitettävää, vaihtelee riippuen nautojen koosta ja sivutuotteiden hyödyntämisestä joko ihmisten tai lemmikkien ravinnoksi. Mikäli kaikki käytetään hyödyksi, asetusta ei sovelleta.

Mikäli jokaisesta kotiteurastetusta naudasta jäisi noin puolet eli 200 kiloa teurasjätettä, keräiltävä kokonaismäärä olisi noin 1,6 miljoonaa kiloa.

Lampaita ja vuohia kotiteurastettiin Eviran mukaan viime vuonna noin 9 700. Näistä raatokeräilyalueella oli noin 6 700.

Kotiteurastetuista lampaista voisi kertyä keräilyalueella enimmillään noin 180 000 kiloa sivutuotetta. Sikojen määriä ei osata arvioida.

Suomen Hippoksen tietojen mukaan hevosia kuoli viime vuonna 3 898. Niistä runsaat 1 800 lopetettiin tai menehtyi, loput teurastettiin.

Kuolleista ja lopetetuista valtaosa on mullan alla.

Hevosia tuhkaava Mäntsälän lemmikkilehto kertoo ottavansa vastaan vuosittain noin sata hevosta, joista vain muutama haudataan. Honkajoki Oy ottaa vastaan 60–100 hevosta vuodessa.

Joitain lopetetuista hevosista käytetään lemmikkien ravinnoksi.

Aikuinen hevonen painaa keskimäärin 500 kiloa. Suomessa haudataan vuosittain noin 800 000 kiloa hevosia, jos niiden lukumäärä oletetaan 1 600:ksi.

Muihin teurastamojen ulkopuolella teurastettuihin kotieläimiin nähden moninkertainen määrä teurasjätettä syntyy hirvistä.

Niitä kaadettiin Suomen riistakeskuksen mukaan viime vuonna runsaat 58 000. Näistä runsaat 31 100 oli aikuisia ja 27 300 vasaa.

Aikuisesta hirvestä saadaan keskimäärin 160 kiloa lihaa, kertoo tutkija Tuire Nygrén Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl). Teuraspainon osuus eläimen koko ruhosta on noin 55 prosenttia.

Suurin osa lopusta on sivutuotteita, jotka jätetään metsään.

Vuosittainen määrä on aikuisten hirvien osalta yhteensä noin neljä miljoonaa kiloa. Kun mukaan otetaan vasat, teurasjätteiden määrä nousee noin 5,2 miljoonaan kiloon.

Määrä on yli kolme miljoonaa kiloa enemmän kuin nautojen, vuohien ja lampaiden teurasjätteet yhteensä.

Vaatimus sivutuotteiden hävittämiseen tulee suoraan EU:n lainsäädännöstä, eläinlääkintöylitarkastaja Kirsti Huovinen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Hän myöntää, että kriteerit on luotu Suomeen verrattuna varsin erilaisten maiden näkökulmasta. ”Maiden, joissa kotieläintuotanto on intensiivisempää, eikä hirviä ole.”

Osassa maita kotiteurastusta tai sivutuotteiden hautaamista ei sallita lainkaan.

Metsästäjien onni lienee, että hirviä on harvassa EU-maassa, eikä niihin siksi ole kiinnitetty juuri huomiota.

Hevosen erityisasema on Huovisen mukaan puhtaasti politiikkaa. ”Hevoset koetaan lemmikeiksi, vaikka ne eivät sitä ole.”

TERHI TORIKKA

Avaa artikkelin PDF