Lukijalta: Hallituksen suunnitelma sairaaloiden keskittämisestä joutaa leikkauspöydälle

Savonlinnan sairaalan ensiapupäivystys. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi

Hallitus on valmistelemassa nopealla aikataululla päätöksiä Suomen sairaalaverkosta. Pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesesitys, joka ehdottaa ensimmäisessä aallossa 2026 alusta alkaen muun muassa Savonlinnan, Kouvolan, Iisalmen ja Varkauden toimintojen alasajoa.

Toisessa aallossa viimeistään 2030 alkaen tarjotaan lisää kylmää kättä, kun muun muassa Mikkelin ja Lappeenrannan sairaalat supistuisivat akuuttisairaaloiksi.

Hälyttävää on, ettei julkisuuteen ole tihkunut minkäänlaisia tietoja virkamiesesitystä täydentävien vaikutusarvioiden valmistelusta. Työryhmä itsekin myöntää, että ajattelivat sairaaloiden määrää ”puhtaasti lääketieteellisestä näkökulmasta”.

Suomeksi sanottuna vaikutusarvioita ei tehdä, koska ne olisivat hallituksen ajamalle linjalle kiusallisia. Kyseessä ei ole sairaalaverkon kehittäminen, vaan puhdas ideologinen saneeraus.

Eri asiantuntijat ovat arvioineet, että ehdotuksen tavoitteet 100 miljoonan euron säästöistä tai henkilöstöpulan ratkaisemisesta eivät toteudu. Etelä-Karjalan hyvinvointialue teetti selvityksen Lappeenrannan sairaalan alasajosta ja jo pelkästään Etelä-Karjalassa kustannukset nousisivat 30 miljoonalla eurolla säästöjen sijaan.

Henkilöstöpula ei asiantuntijoiden mukaan myöskään ratkea keskittämällä. Alan ammattijärjestöt ovat ilmoittaneet, ettei hallituksen mahtikäsky saa osaajia muuttamaan sinne, minne hallitus heidän haluaisi muuttavan.

Karjavaunuilla ihmisten, niin hoitajien kuin hoidettavien, pakkosiirrot hallituksen himoitsemiin ”keskityssairaaloihin” voivat olla tavallisen kansan arjesta vieraantuneiden taskuliinavirkamiesten märkä uni, mutta tässä hallituksen jääräpäisessä saneerausvimmassa ei voita kukaan. Eivät varsinkaan hoitamatta jäävät vanhukset eivätkä takseihin syntyvät vauvat tai heidän äitinsä.

Kaakkois-Suomessa koulutetaan 3 100 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista sairaaloita harjoittelupaikkoina käyttäen. Lisäksi sairaalat ovat elintärkeitä ammattioppilaitosten lähihoitajakoulutusten järjestämiseen.

Rahan ja henkilöstön lisäksi hallituksen on syytä muistaa myös ikääntyvien alueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden sekä satojen tuhansien matkailijoiden terveysturvallisuus. Unohtamatta hallituksen kauniita puheita itäisen Suomen elinvoimasta sekä rajaseutujen kokonaisturvallisuudesta.