Näihin sairaaloihin heikennykset todennäköisesti kohdistuisivat – perusteluina muuttoliike ja työvoiman saatavuus

Täyden palvelun sairaaloiden vähentäminen tarkoittaisi hoitomatkojen pidentymistä. Kuva: Saara Lavi

Sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjakoa selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) työryhmä ei ehdota yksittäisten sairaaloiden lakkauttamista, mutta esittää merkittäviä muutoksia niiden toiminnan laajuuteen.

Nykyinen sairaala- ja päivystysverkko ei selvityksen mukaan enää vastaa Suomen väestörakennetta, kun väki keskittyy kasvukeskuksiin. Ratkaisevaa työryhmän mukaan on myös osaavan työvoiman saatavuus.

Täysin turvassa ovat yliopistosairaalat, mutta keskussairaaloiden määrä ehdotetaan vähennettävän 5–8:aan nykyisistä 15:stä ympärivuorokautisesti päivystävästä sairaalasta.

Uuttamaata lukuun ottamatta kullakin hyvinvointialueella olisi vain yksi sairaala, joka päivystäisi ympäri vuorokauden. Niissä tehtäisiin leikkauksia ja annettaisiin tehohoitoa.

Käytännössä esityksen uskotaan supistavan sairaalapalveluja Salossa, Savonlinnassa, Valkeakoskella, Iisalmessa, Oulaisissa ja Kemissä. Perusterveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys supistuisi oletettavasti Raaseporissa, Kouvolassa, Jämsässä, Pietarsaaressa, Raahessa ja Varkaudessa.

Vuoteen 2026 mennessä karsittaisiin synnytysosastot todennäköisesti Lohjalta, Savonlinnasta, Kajaanista ja Kemistä. Syynä tähän on, että synnytykset halutaan keskittää ympärivuorokautisiin sairaaloihin.

Päätökset sairaaloiden tulevaisuudesta jäävät lähinnä hallituksen ja hyvinvointialueiden poliitikkojen tehtäväksi.

Eriävän mielipiteen työryhmän raporttiin kirjauttivat Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden johtajat.