Sote-uudistus voi edellyttää yhteistyön lisäämisen ohella fuusioita: Jatkavatko kaikki 21 hyvinvointialuetta itsenäisinä?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen toivoo, että alueille annettaisiin nyt alkuun aikaa ja rauha kehittyä.  Kuva: Carolina Husu

Jatkavatko 21 hyvinvointialuetta vain hallinnollisina kuorina, jos alueiden järkevä yhteistyö johtaa toimintojen keskittämiseen ja yhteistyöhön?

Hyvinvointialueiden yhteistyön ja fuusioitumiskehitys voivat ajan myötä kulkea seuraavasti. Alueittain Keski-Suomi ja Itä-Suomi saattavat hyvinkin olla jatkossa yhtä hv-aluetta.

Kuopiossa toimii yliopistollinen sairaala ja yliopistossa lääketieteellinen tiedekunta. Jyväskylästä nämä puuttuvat.

Etelä- ja Itä-Savo puolestaan yhdistettiin yhdeksi jo hyvinvointialueiden aloittaessa. Riittävätkö niiden resurssit yhdessäkään?

Kaksinapainen malli toimii myös Kymenlaaksossa, jossa Kotkaan on uudistettu vast ikään hieno sairaala. Pohjois-Kymen keskussairaala Kouvolan Kuusankoskella antoi tilaa.

Kymenlaakson pärjääminen omillaan on jatkossakin kyseenalaista: hv-alueen alijäämä on maan syvin ensimmäisenä toimintatavuotena, lähes 500 euroa asukasta kohti.

Lappi- ja Länsi-Pohja (Kemi) yhdistettiin Lapin laajaksi hyvinvointialueeksi. Kemissä keskussairaalaa on operoinut jo pidempään yksityisen sektorin Mehiläinen.

Vasta vaaleilla valitut hyvinvointialueiden valtuutetut tuskin ryhtyvät yhdistämään ensimmäisellä toimintakaudella itseään.

Poliittinen luottamushenkilörälssi haluaa päättää itse asioistaan, kehittää alueidensa toimintaa ja palveluja.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen toivoo, että alueille annettaisiin nyt alkuun aikaa ja rauha kehittyä. Jos tilalle tarvitaan uusi malli, voi olla, että valtiovallan pitää silloin puuttua peliin. Mutta sen aika ei ole nyt.

Neljän vuoden vaalikausia voidaan tarvita useampia, vaikka taloudellisesti kestävä suunta edellyttäisi fuusioita ja asteittain kohti 17:ää, 15:ttä tai kymmentä hyvinvointialuetta.