VERKOSSA SANOTTUA Lihantarkastusmaksu kummastuttaa
MT kertoi 12.1., miten keskikokoinen teurastamo maksaa 16 000 euroa lihantarkastusmaksuja kuukaudessa. Uutinen herätti keskustelua verkkolehdessä, Facebookissa ja Twitterissä.
Verkkolehdessä Caj Waxlax kertoo odottavansa jännityksellä Eviran selvitystä siitä, mihin kustannukset perustuvat silloin, kun ei teurasteta.
Hän haluaa tietää, perustuuko vaatimus tarkastajan läsnäoloon koko teurastuksen ajan EU:n vai Eviran vaatimuksiin.
”Vaatiiko tosiaan EU maksua niin paljon, että saadaan pienteurastamot salaojitettua rahoistaan, kun nyt jo rajoitetaan teurastustoimintaa esimerkiksi Ruotsiin verrattuna.”
Niki huomauttaa, että 16 000 eurolla palkkaisi eläinlääkärin vakituiseen työhön teurastamoon.
Facebookissa MT kysyi, onko oikein, että teurastamo joutuu seisokinkin aikana maksamaan tarkastuseläinlääkärin palkan?
Pirjo Kankaanpää vastaa: ”Ei todellakaan ole oikein, vain tehdystä työstä pitäisi maksaa!”
Emilia Tiinen ja Ari Tapio Mustonen ovat samaa mieltä toisin kuin Raimo Heinänen: ”Totta helkkarissa pitää maksaa tai vaihtaa ammattia, niinkö.”
Eläinlääkärit pitäisi Pekka Paston mielestä lomauttaa seisokin ajaksi: ”Niinhän muillekin duunareille tehdään.”
”Kyllä pienyrittäjyys kannattaa”, heittää Satu Väisänen.
Aino Piippo kertaa uutista: ”Niin, kaksi tekee töitä ja kaksi tarkastajaa valvoo vieressä ja ’teurastamo maksaa 16 000 euroa kuukaudessa lihantarkastusmaksuja’.”
Kari Partanen jatkaa: ”Sitä vartenhan se on olemassa, että sitä voi rokottaa.”
Twitterissä kommentoi lihantarkastusmaksuja ylämaankarjaa kasvattava luomulihakauppias Esko Rissanen kysymällä MMM:n kansliapäälliköltä Jaana Husu-Kalliolta ja Eviran pääjohtaja Matti Aholta: ”Onko 10 prosenttia liikevaihdosta lihantarkastukseen kohtuullista?”
Aho vastaa: ”Kustannusvertailu Pohjoismaiden välillä avaa näkökulmaa. Lihantarkastus on viranomaistyötä, tarkoituksella.”
Rissanen haluaa tietää, onko vertailu saatavissa jostain. Tähän kysymykseen Aho ei vastaa.
Aho huomauttaa lisäksi, että ilmaista lounasta ei taida olla ellei veronmaksajan kukkaroa katsota ”ilmaiseksi”. ”Tehokkuus on fiksumpi tavoite.”
Rissanen kommentoi jälleen: ”Lähiruoassa arvot, aitous, luotettavuus ja lyhyt ketju tehokkuutta tärkeämpiä. Ruokaturva tärkeä, mutta sen hinta?”
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
