Punaista lihaa ei tarvitse välttää
Syöminen on aina kokonaisuus, ravitsemusterapeuttina pitkään työskennellyt Arja Lyytikäinen toteaa. ”Kannattaa panostaa runsaaseen kasvisten ja marjojen käyttöön, riittävään kuidun saantiin ja kohtuullisuuteen lihan syönnissä.” Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaiset ravitsemussuositukset julkaistiin viime tammikuussa. Kohua herätti suositus rajoittaa punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö henkilöä kohti puoleen kiloon viikossa.
Suosituksia tulkitaan helposti väärin, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen toteaa. Esimerkiksi monet perinteiset kotiruuat sisältävät Lyytikäisen mukaan lihaa juuri sellaisia määriä, joita ravitsemussuosituksella tavoitellaan. Näihin kuuluu niin pataruokia, laatikoita, keittoja kuin perunan kanssa tarjottavia kastikkeitakin.
”Lihaa voi perinteisen tapaan käytettynä olla lautasella vaikka viitenä päivänä viikossa. Pitää vain muistaa laskea mukaan makkarat ja leikkeleet.”
Suomalaiset käyttävät kulutustilastojen mukaan kypsää punaista lihaa ja lihavalmisteita keskimäärin 700–750 grammaa viikossa.
”Ruokasuositus tarkoittaisi esimerkiksi yhden ison liha-aterian vaihtamista kasvisruokaan, kalaan tai broileriin. Lisäksi leivän päällä olisi entistä useammin kasviksia.”
Lyytikäinen tietää, ettei suomalaisten ole helppo tinkiä leikkeleistä.
”Meillä on haaste mennä kulutuksessa taaksepäin, koska leikkeleitä on totuttu arvostamaan.”
Kuluttajia lähellä olevat järjestöt ovat tuoneet esiin ruokavalion kokonaisuuden, johon kuuluu kasvisten, kalan ja täysjyväviljan suosiminen. Peruna ja ohra ovat edelleen tärkeitä hiilihydraattilähteitä pääaterioilla.
”Jos ruokavalio rakentuu näiden varaan, niin liha osuu oikealle paikalleen.”
Lyytikäisen mielestä on hienoa, että suomalaista rypsiöljyä, ruisleipää, marjoja, juureksia ja kalaa suosimalla voidaan edistää terveyttä.
”Vaikutukset näyttävät kansantautien ehkäisyssä suotuisilta.”
Mediaan tyytymättömiäkin äänenpainoja on kuultu.
Suomessa syödään hälyttävän vähän lihaa, HK Scanin toimitusjohtaja Hannu Kottonen totesi marraskuun tulosinfossa. Tähän on Kottosen mukaan yksi syyllinen media, joka on napannut hampaisiinsa punaisen lihan terveyshaitat.
Punaisen lihan kulutus on todellisuudessa pysytellyt liki viime vuoden tasolla. Suomen Gallup Elintarviketieto ennakoi koko vuoden kulutukseen yhden prosentin suuruista laskua, mikä ei tutkimuslaitoksen mukaan johdu ravitsemussuosituksista vaan taloustilanteen heikkenemisestä.
Lihan kokonaiskulutus kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna prosentin verran viime vuodesta.
Terveyshaittojen perusteluja kysytään pääsihteeriltä niin tiuhaan, että hän kuljettaa mukanaan yli 600-sivuista ”raamattua”, Pohjoismaiden yhdessä laatimia suosituksia tieteellisine perusteluineen.
Lihan mahdolliset haitat nousivat Lyytikäisen mukaan vahvasti esille seitsemän vuotta sitten Yhdysvaltain syöpäinstituutin tieteellisessä arvioinnissa. Näyttöä pidettiin esimerkiksi syöpäjärjestöissä vakuuttavana jo ennen uusia ravitsemussuosituksia.
Aiempaa enemmän tiedetään esimerkiksi lihan käristämisen, savustamisen, lisäaineiden ja suolaisuuden haitoista terveydelle.
Itse lihan tutkimusta pitää Lyytikäisen mukaan jatkaa.
”Meillähän ei ole vielä tutkimuksellisesti täyttä näyttöä siitä, että terveyshaitat liittyisivät pelkkään lihaan. Haitat ovat mahdollisesti liittyneet myös ruokavalioon, jossa hyödyllisiä, syövältä suojaavia aineita on liian vähän suhteessa lihan määrään.”
Lasten uudet ravitsemussuositukset julkaistaan ensi keväänä. Lyytikäinen on ollut laatimassa aiempiakin suosituksia vuodesta 1987 alkaen.
Ruokapyramidi ja lautasmalli ovat samat kuin aikuisilla.
”Iso haaste on, että perhe söisi mahdollisimman usein yhdessä ja lapsella olisi säännöllinen ruokailurytmi.”
Pohdittavaa riittää vanhemmille, sillä lasten ravitsemus näyttää tutkimusten mukaan heikkenevän dramaattisesti 1–2 ikävuoden välillä liiallisen sokerin ja suolan takia. Näin syntyy mieltymyksiä, joita voi olla vaikea myöhemmin muuttaa.
Pienet lapset syövät terveellisintä ruokaa perhepäivähoidossa. Lähes samaan päästään päiväkodeissa.
”Valitettavasti heikoin tilanne on kotiruokailussa.”
Limpparit, keksit ja pitsat kuuluvat monen lapsiperheen viikonloppuun.
”Jos arjen hyviä ruokailutottumuksia saataisiin edes osin sinne viikonloppuun, oltaisiin voiton puolella.”
TARJA HALLA
Lihaa voi perinteisen tapaan
käytettynä olla lautasella vaikka
viitenä päivänä viikossa. Pitää vain muistaa laskea mukaan makkarat ja leikkeleet.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
