Yli 13 000 työtuntia kestänyt virussaneeraus oli maailmassa ensimmäinen laatuaan – nyt uudet kirjolohet kasvavat taudin selättäneellä kiertovesilaitoksella

Fifax Oy:n toimitusjohtajan Samppa Ruohtulan mukaan alati kasvava kysyntä pakottaa kalankasavattajat löytämään uusia tapoja tuottaa ruokaa. ”Kiertovesilaitokset ovat keino vastata kysyntään, jota esimerkiksi Itämeressä ei olisi mahdollista kasvattaa”, hän sanoo. Kuva: Sanne Katainen

Ahvenanmaalla Eckerössä sijaitseva Fifaxin kalankasvattamo on jälleen kasvu-uralla. Noin 15 000 neliömetrin kiertovesilaitoksessa varttuu uusi kirjolohisukupolvi. Kulunut puolisentoista vuotta ovat kuitenkin olleet yritykselle kovaa pyöritystä.

”Juhannusviikolla 2022 kaloissa todettiin IHN-virusta. Kyseessä on C-luokan eläintauti. Tartunnan toteamisen jälkeen Ruokavirasto käynnisti eläintautilain mukaiset toimenpiteet. Kaikkiaan 250 tonnia eri-ikäistä kalaa määrättiin lopetettaviksi ja koko laitos puhdistettavaksi”, toimitusjohtaja Samppa Ruohtula kertaa.

Puhdistusoperaatio oli paitsi valtava myös maailmalla ensimmäinen laatuaan. Ruohtulan mukaan tämän kokoluokan laitosta ei ole missään aiemmin virussaneerattu.

Edessä oli ponnistus, jonka yksityiskohdista edes laitteita toimittavilla yrityksillä ei ollut selkeää käsitystä.

”Elokuussa 2022 laitos oli tyhjänä kaloista ja vedestä. Sen jälkeen saneerausta suunniteltiin hyvässä yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Lokakuussa aloitettiin kolme kuukautta kestänyt puhdistusprojekti.”

Saneerattavana oli noin 3,5 hehtaaria pintoja, viisi kilometriä putkia ja satoja mittalaitteita, pumppuja ja antureita. Kaikki piti avata ja puhdistaa ”hammasharjalla, vähän kärjistäen”, Ruohtula kertoo.

Urakka vaati pelkästään Fifaxilta noin 13 000 työtuntia. Siivouksen jälkeen laitos täytyi pitää vielä kuusi viikkoa tyhjänä, jotta viruksen häviämisestä varmistuttiin.

Viimein tämän vuoden maaliskuussa 800 000 mätimunaa saapui haudottavaksi. Syyskuussa kalanpoikaset siirtyivät jo varsinaiseen kasvatusyksikköön.

Kalat tartuttanut IHN-virus on hyvin harvinainen sairaus, eikä Suomessa ole kuin muutamia aiempia tapauksia. Niistä edellinen havaittiin vuonna 2021 ulkokasvattamosta, joka sekin sijaitsi Ahvenanmaalla.

Ruohtulan mukaan siirtyminen saaristomaakunnan yhdestä päästä toiseen on erittäin epätodennäköistä, mutta mahdollisuutte ei ole voitu sulkea pois. Varmaa tartuntareittiä ei ole vielä tunnistettu.

Tapaus on kuitenkin opettanut Fifaxin tehostamaan tautisuojausta entisestään. Esimerkiksi ulkopuolelta ostettujen poikasten käytöstä on tapauksen jälkeen luovuttu.

”Se oli tuotantoketjun kohta, joka ei ollut täysin meidän omassa kontrollissamme. Nyt kasvatamme kaikki kalat munista asti itse”, Ruohtola sanoo.

Hänen mukaansa kiertovesilaitokset ovat lähtökohtaisesti hyvin suojassa taudeilta, sillä kierto on suljettu. Vaikka Eckerön laitoksessa kiertävät 25 miljoonaa vesilitraa otetaan Itämerestä, ne suodatetaan, otsonoidaan ja UV-käsitellään ennen käyttöä.

Samppa Ruohtula kiittelee Ruokavirastoa ”erittäin hyvästä yhteistyöstä” kasvatuslaitoksen virussaneerauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vastaavaa puhdistusta ei ole aiemmin tehty missään. Kuva: Sanne Katainen

Saneerauksen myötä Fifaxille kertyi paljon käytännön kokemusta laitoksen virussaneerauksesta, jonka turvin on mahdollista esimerkiksi konsultoida muita kasvattamoita vastaavassa tilanteessa. Toimiala on vielä uusi, joten kokemus on sikälikin arvokasta.

Täysikokoista ruokakalaa kasvattavia laitoksia on alettu rakentaa vasta noi kymmenen vuotta sitten. Alalla on kuitenkin nostetta, ja esimerkiksi moni Norjan suurista lohenkasvattajista on eri tavoin mukana hankkeissa.

Myös Fifaxilla on suunnitelmissa perustaa vuoteen 2030 mennessä useita uusia kasvatuslaitoksia.

”Itämeren alue kiinnostaa, sillä tunnemme vesiprofiilin, lämpötilat, olosuhteet, markkinat ja niin edelleen. Koko Fifaxin perustamisen lähtökohta on ollut ratkaista osaltamme Itämeren rehevöitymishaasteita” Ruohtula sanoo.

Kiertovesilaitokset vaativat isoja investointeja. Fifaxin Eckerön laitokseen rahaa on uponnut noin 70 miljoonaa euroa.

Laitoksen verrattain pieni vesimäärä aiheuttaa myös sen, että kaloihin muodostuu geosmiinia. Se on entsyymi, joka saa aiheuttaa kalaan mutaisen maun. Ruohtulan mukaan ratkaisu on ennen kaikkea tekninen.

”Kalat uivat ennen perkausta raikkaassa vedessä vähäisellä ruokinnalla. Tämä pakottaa geosmiinin pois kalan lihasta. Me olemme onnistuneet tässä hyvin. Raikastusaika on koko ajan lyhentynyt ja kehitämme menetelmiä eteenpäin.”

Hänen mukaansa laitokset ovat tervetullut lisäkeino perinteisen ulkovesikasvatuksen rinnalle. Kalan kysyntä jatkaa maailmalla jatkuvasti kasvuaan. Perinteisen tuotannon kasvupotentiaalin ja kalan kysynnän välillä on kuitenkin alati kasvava ero.

”Kiertovesilaitokset ovat keino vastata kasvavaan kalan kysyntään, jota esimerkiksi Itämeressä ei olisi mahdollista kasvattaa”, Ruohtula sanoo.

Täydellä kapasiteetilla pyöriessään Fifaxin Eckerön laitoksen päivittäinen tuotantomäärä on perattua 10 000 kiloa kirjolohta.

Ruokajärjestelmän kannalta lohikalat ovat Ruohtulan mukaan hyvä proteiinilähde. Kilolla rehua saadaan tuotettua lähes kilo lohta. Lihan korvaaminen lohella ei myöskään ole samalla tavalla arvolatautunut valinta, kuin vaihtaminen kasvisruokaan.

”Naudanlihapihvin ja lohen välillä kyse on enemmän makuasiasta”, Ruohtula huomauttaa.