Teurasjätteestä tehdään Honkajoella lannoitetta, rehua ja energiaa
HONKAJOKI (MT)
Honkajoki Oy:n raaka-aineesta 80 prosenttia on teurastamojen sivutuotteita ja 20 prosenttia tiloilta kerättyjä raatoja. Tuottajain Lihakeskuskunta rakensi laitoksen vuonna 1967 teurastamojen tarpeisiin.
”Silloin oli paljon pieniä teurastamoja keskellä kyliä. Niillä oli ongelmia sivutuotteiden kanssa”, selittää laitoksen toimitusjohtaja Kari Valkosalo.
Nykyinen rakennus rakennettiin alkuperäistä syrjäisemmälle tontille vuonna 1985. Honkajoki Oy:n omistavat nykyään lihatalot HK-Scan ja Atria.
Riskimateriaalilaitos, jossa käsitellään tiloilla kuolleet märehtijät ja teurastamojen riskiaines, rakennettiin kymmenen vuotta sitten. Uusi riskimateriaalin käsittelylinja otettiin laitoksella käyttöön maanantaina.
Käsiteltävä raaka-aine jaotellaan kolmeen luokkaan eläintautiriskin perusteella. Eri luokkien jätteet käsitellään samalla tavalla, mutta loppukäyttö vaihtelee.
Ykkösluokan eli suurimaan riskin materiaalista erotettava valkuaisjauho on hävitettävä jätteenpolttolaitoksessa. Kakkosluokan aineksesta erotettava valkuainen käytetään minkinrehuun ja lannoitteiden raaka-aineiksi.
Kolmannen riskiluokan aineksen valkuaisjauhoa käytetään lemmikkieläinten, kalojen ja minkkien rehuissa.
Rasvan Honkajoki myy biopolttoaineen raaka-aineeksi. Vain kolmannen luokan linjastolla erottuvaa rasvaa voidaan käyttää rehuissa.
”Kaikki teurastamot eivät erottele kakkos- ja kolmosluokan jätteitä toisistaan, jolloin kaikki on käsiteltävä kakkosluokan jätteenä”, Valkosalo harmittelee.
Toinen harmin aihe ovat tiloilta keräiltävät raadot, joista ei ilmoiteta ajoissa. Kun eläin on ollut kauan kuolleena, raadosta ei pystytä erottamaan rasvaa ja valkuaista, vaan koko massa on hävitettävä.
”Raja on kesällä kaksi päivää ja talvella kolme päivää.”
Rasva on lain mukaan jäte, joten emme saa polttaa sitä, Valkosalo kertoo. Rasvasta irtoaisi energiaa 2,7 kertaa niin paljon kuin koko laitos kuluttaa.
Jätteen käsittely perustuu sen kuivaamiseen höyrystämällä. ”Usein puhutaan polttolaitoksesta. Täällä ei polteta mitään, me keitämme vettä”, Valkosalo hymähtää.
Käsittelyketjussa vapautuu lämpöä, joka johdetaan läheisille kasvihuoneille.
Honkajoki Oy on kunnan jälkeen Honkajoen suurin työllistäjä.
”Lisäksi työllistämme liikennöitsijöiden kautta keräilyssä ja kuljetuksissa kymmeniä”, Valkosalo toteaa.
Hänen mukaansa työntekijöiden vaihtuvuutta ei käytännössä ole. Laitos on vakaa työllistäjä.
”Me olemme töissä vielä yhden päivän sen jälkeen, kun Suomen viimeinen teurastamo on lopettanut.”
HANNA SALONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
