HELLAN KULMALLA Halpa ruoka kostautuu
Äidistä oli varmaan tylsää, kun pienenä halusin aina syödä perunaa ja jauhelihakastiketta. Silloin tuo yksinkertainen ateria oli tuloihin suhteutettuna arvokkaampi kuin nykyisin, vaikka perunat saatiin omasta maasta. Jauheliha, jauhot ja suola piti kuitenkin ostaa osuuskaupasta.
Jos nykyisin tyytyisin lapsuuteni suosikkisapuskaan, ateria ei paljon rasittaisi kukkaroa. Perunat maksavat alle 60 senttiä kilolta ja sika-nautaa löytyy parilla eurolla 400 gramman pakkauksessa. Ruskean kastikkeen vaatimat jauhot ovat käytännössä ilmaiset.
Vaikka ei täysin uskoisikaan Abraham Maslowin teoriaan ihmisen perustarpeista ja niiden soveltamisesta kaupankäyntiin, on selvää, että ruuan tarve on ihmiselle aivan välttämätön.
Markkinateorioiden mukaan rajallisesti saatavilla olevien hyödykkeiden hinta nousee. Ja ruuastahan on maailmalla pula.
Miksi ruokaa sitten voidaan myydä maailman toreilla niin halvalla? Tyhmään kysymykseen on ilmiselvä vastaus: sitä tuotetaan halvalla.
Halpaan tuotantoon auttavat muun muassa maan anastaminen alkuperäisiltä asukkailta, pellon vuokraaminen pilkkahintaan, orjatyövoiman käyttö, eläinten huono hoito, myrkkyjen ja antibioottien kursailematon käyttö sekä maan köyhtymiselle ja pohjaveden laskulle kintaalla viittaaminen.
Toisin sanoen ruuan tuotannossa pätevät samat lait kuin kaikessa muussakin tuotannossa globaalissa maailmassa. Suomalainen viljelijä joutuu sopeutumaan näihin koviin arvoihin, vaikka valtio ja EU jossain määrin auttavatkin.
Jos nykyistä kehitystä ei pystytä kääntämään, myös kuluttajalle tulee hätä.
Mistä lopulta löytää terveellistä tai edes turvallista ruokaa? Kiinastako?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
