Matti (Eero Saarinen) lähtee kuskiksi kolmikon hurjalle ajomatkalle. Kuva: Atte Männikkö / Helsinki-filmi
Ikäihminenkin voi rikkoa luutuneita rooleja, jotta ei tarvitsisi myöhemmin katua
Teräsleidit-elokuvan jatko-osa näyttää vanhukset ihastuttavan aktiivisessa roolissa.
Inkeri (Leena Uotila, kesk.) lähtee setvimään elämänsä umpisolmuja yhdessä Kertun (Sanna-Kaisa Palo, vas.) ja Railin (Seela Sella) kanssa. Kuva: Laura Mainiemi / Helsinki FilmiNyt on aika elää kuin viimeistä päivää. Ja ihan kirjaimellisesti, sillä Inkeri (Leena Uotila) kuulee lääkärin sanovan hoitajalle, että elinaikaa tai toivoa ei enää ole.
Inkerin tytär Maija (Pirjo Lonka) päättää kiperän tilanteen edessä toimia kuten kunnon tyttären kuuluu eli saattohoitaa äitinsä hamaan loppuun, halusi tämä sitä tai ei.
Inkeri hyppää kuitenkin autoon ja lähtee viimeiselle ristiretkelle yhdessä Railin (Seela Sella) ja Kertun (Sanna-Kaisa Palo) kanssa. Seikkailu, jollaista kukaan ei osannut ennakkoon suunnitella, vie menneiden kipukohtien lisäksi aina metsäreiveihin saakka.
Pamela Tolan ohjaama Teräsleidit oli vuoden 2020 katsotuin ensi-iltaelokuva. Joulupäivänä elokuvateattereihin saapuva Teräsleidit – Kuin viimeistä päivää -elokuva on edeltäjänsä itsenäinen jatko-osa.
Elokuvassa on tumma pohjasävy, mutta myös nokkelaa dialogia, joka naurattaa säännöllisesti. Elokuvissa nähdään harvemmin iäkkäitä päähenkilöitä etenkään näin aktiivisissa rooleissa. Se on virkistävää, vaikka hahmot välillä nojaavat turhan vahvasti stereotypioihin. Seela Sella tuo tarinaan sopivaa rouheutta loistavalla eläytymisellä.
Kuoleman äärellä tulee usein mietittyä elämää. Kaikki oman polun kiemuroita ja kantoja. Päätöksiä, joista on ylpeä ja etenkin niitä valintoja, jotka olisi jälkiviisaana voinut jättää tekemättä.
Vaikka muistivaikeudet saattavat antaa oman haasteensa menneiden käsittelyyn, on jokaisella meistä aina oma käsityksensä siitä mitä tapahtui. Muistiin ei voi järkähtämättä luottaa kukaan, sillä jotkin asiat painuvat väistämättä unholaan ja osan asioista haluammekin muistaa eri tavalla.
Tummien sävyjensä keskellä Teräsleidit väläyttää myös niitä elämän kirkkaita värejä: onnistumisia, läheisyyttä ja uusia mahdollisuuksia. Ikäihminenkin voi rikkoa luutuneet roolit ja hypätä kohti uutta. Eipähän tule sitten oikeasti viimeisenä päivänä jossiteltua ihan niin paljon.
Teräsleidit – Kuin viimeistä päivää ensi-illassa elokuvateattereissa 25.12.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
