Lähilihaa leikataan nyt Kuopiossa
KUOPIO (MT)
Tunnelma Savo-Karjalan Lihan uudessa leikkaamossa on iloinen. Neljä uutta työntekijää valittiin satojen hakijoiden joukosta, joten kaikkien työmotivaatio on korkealla. Uusia ideoita heitellään ja mietitään, miten työt saadaan tehtyä tehokkaimmin.
Parhaillaan timpuri on asentamassa sosiaalitiloihin kaappeja. Modernia hygieniaporttia vielä odotetaan.
”Kengät desinfioidaan ja vaihdetaan aina työtiloihin mentäessä. Hygienian lisäksi kiinnitetään huomiota työturvallisuuteen: lattiat pestään usein, jottei satu liukastumisia”, tuotannon ja myynnin esimies Pasi Ryynänen esittelee.
Hän on ollut Savo-Karjalan Lihalla töissä kaksi ja puoli vuotta, mutta alan kokemusta on yli kymmeneltä.
”Heittelen ideoita, ja Jouko tarttuu niistä joihinkin”, Ryynänen sanoo.
Yrityksen perustaja, toimitusjohtaja Jouko Koistinen nyökyttelee vieressä.
”Olemme pieni talo ja haluamme tarjota yksilöllistä palvelua. Leikkausohjeet tulevat meille sähköpostilla, joka kiertää kaikissa työvaiheissa. Paikkaamme isojen lihatalojen aukkoja”, Koistinen kiteyttää.
Tuottajamyynnin osuus on kasvussa. Muutenkin asiakkaat haluavat entistä enemmän lähilihaa, jota myös Savo-Karjalan Lihan omissa Kuopion kaupoissa myydään.
”Meidän on kilpailtava laadulla, kuten ylämaannaudalla ja luomulla”, Koistinen sanoo.
Pasi Ryynänen sanoo tuotekehittelyn etenevän vuorovaikutuksessa työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Koskaan ei olla täysin oppineita.
Leikkaamon tiloissa pakataan suikaletta, paistia, lapakuutiota, porsaan niskaa ja niin edelleen. Erillinen kahden asteen erityiskylmähuone on jauhelihan valmistukseen. Korkeimman hygieniatason tilaa edustaa siivuttamo.
Suolausta ja ruhojen leikkaamista varten on oma tilansa. Yhteensä neliöitä on 700, joista kylmätilaa on 550.
Koneita uuteen rakennukseen tulee vielä lisää: esimerkiksi ratakone edustaa pian teknistä huippua siinä, miten puolesta kilosta kiloon painoisia paketteja voidaan tehdä nopeasti.
Uuden lihaleikkaamon kapasiteetti on 15 nautaa päivässä, mutta toistaiseksi tahti on viisi nautaa päivässä. Lisäksi tulevat karitsat, hevoset ja possut.
”Hevosta menee kohun jälkeen aina enemmän ja enemmän. Parin hevosen viikkotahti on ihan realistinen”, Koistinen arvioi.
Uusia pienehköjä teurastamoja hän uskoo syntyvän lähivuosina lisää. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on yhden yrityksen lupahaku meneillään.
Savo-Karjalan Liha on osakkaana Sastamalan teurastamossa, jota kautta valtaosa ruhoista tulee Kuopion leikkaamoon. Osa ruhoista myydään kokonaisina eteenpäin.
”Olemme myös hyvinkääläisen Lihakkaan osakkaita, joten sekin toimii meillä leikkuutyön varaventtiilinä siirtymävaiheessa”, Koistinen kertoo.
Hän on pitkän linjan toimija liha-alalla ja tuntee verkostonsa paremmin kuin hyvin.
”Vuodesta 1990 alkaen Liha-Heikkisellä, myöhemmin Liha-yhtymällä vastasin lihan hankinnasta ja piirsin navetoita. Vuonna 1996 menin Karjaportille, jossa vastasin Pohjois-Savon alueen hankinnasta”, Koistinen summaa.
”Siellä eivät minua sitten enää tarvinneet, joten vuonna 1999 oli aika perustaa oma yritys. Hyvien tuottajayhteistyökumppanien ansiosta olemme pärjänneet.”
Nyt hän sulattelee 1,7 miljoonan leikkaamoinvestointia, tosin samalle tontille on jo valmiiksi piirretty 400 neliön laajennusvara.
Työntekijöiden vuorokiertoakin olisi kysynnän kasvaessa varaa lisätä puoleentoista, kunhan tilat ja koneet ensin saadaan otettua kunnolla haltuun.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
