Poliisiylijohtaja Kolehmainen ja erätalousjohtaja Bisi: Erätarkastajien toimivaltuuksia lisättävä salametsästyksen kitkemiseksi

Salametsästys on piilorikollisuutta. Kuva: Jukka Pasonen

Laajan salapyynnin paljastuminen Lapinlahdella, niin sanottu Case Savukukko, nostaa esiin kysymyksiä. Vastaavan tyyppinen laajamittainen suurpetojen laiton tappaminen paljastui noin kymmenen vuotta sitten Keski-Pohjanmaalla. Silloinkin asialla oli paikkakuntalaisten metsästäjien joukko, jotka olivat luisuneet laittomuuksien tielle.

Miten tavalliset kansalaiset ajautuvat tekemään rikoksia järjestelmällisesti ja järjestäytyneinä? Miten yhteiskuntamme vastaa tällaiseen ilmiöön? Kuinka yleistä tällainen toiminta tosiasiallisesti on?

Näissä tapauksissa laitonta metsästystä ei metsästäjien lähipiirissäkään ole aina koettu varsinaisesti rikolliseksi toiminnaksi. Näyttää siltä, että kaikki eivät ole ymmärtäneet tekojen vakavuutta.

Edellä kerrottuja tapauksia yhdistää yksi merkittävä seikka. Ne molemmat ratkaistiin valvontaviranomaisten yhteistyöllä ja ne lähtivät purkautumaan vihjeistä, jotka tulivat Metsähallituksen erävalvonnalle. Vihjeestä on pitkä matka paljastumiseen ja se vaatii kärsivällistä sekä näkymätöntä ja perusteellista viranomaisyhteistyötä.

Valvontaviranomaisten yleinen ja yhteinen käsitys on, että luonnossamme tapahtuu paljon piilorikollisuutta ja sen paljastaminen on erittäin haastavaa. Tehokas, hyvin suunniteltu ja riittävästi resursoitu valvonta osaltaan ehkäisee laittomuuksia. Nykyiset käytössä olevat viranomaisresurssit ja toimivaltuudet eivät näytä riittävän pelotteeksi.

Luonto- ja erärikollisuuden ehkäisy on Suomessa hajautettu eri toimijoille. Keskeisimmät valvontaviranomaiset ovat poliisi, rajavartiosto ja Metsähallitus.

Merkittävin resurssi on käytössä Metsähallituksen erävalvonnalla, jolla on 11 vakituista erätarkastajaa. Heidän toimivaltuutensa on kuitenkin rajattu vain valtion omistamiin alueisiin. Niitä on noin yksi kolmasosa Suomen pinta-alasta.

Toimivaltaan on ehdotettu parannuksia lainsäädäntöaloitteilla mutta aloitteita on vastustettu, eikä niitä ole saatu voimaan.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) on luonnonsuojeluviranomainen, jolla on luonnonsuojelulain mukainen valvontavelvollisuus luonnonsuojelualueilla. Ely-keskukset ovat kuitenkin operatiivisesti riippuvaisia muista valvontaviranomaisista.

Myös riistanhoitoyhdistyksillä on rooli metsästyksen valvonnassa, mutta se perustuu vapaaehtoisuuteen eikä valvojilla ole viranomaistoimivaltaa.

Erävalvonnan kansallinen ohjausvastuu ja sen resurssointi jakautuvat käytännössä maa- ja metsätalousministeriölle ja sisäministeriölle.

Luonnonsuojelualueilla valvonnan lisäämisen tarve on suorastaan huutava. Ympäristöministeriö ei osoita Metsähallituksen hallinnassa oleville suojelualueiden erävalvonnalle rahoitusta lainkaan.

Jos verrataan Ruotsiin ja Norjaan, jossa on vastaavan tyyppinen luonto- ja elinkeinorakenne kuin Suomessa, niissä resurssointi luonto- ja erävalvontaan on moninkertainen.

Jokin kansallinen ja kestävä ratkaisu Suomessa tarvitaan, jotta voisimme turvata luontomme tilan ja ehkäistä kansalaisyhteiskuntaa rapauttavaa ilmiötä. Ennalta ehkäisevän työn vahvistaminen voisi olla yksi keino.

Liian usein käy niin, että selvästä vihjeestä huolimatta ei kyetä paljastamaan rikosta. Näytöt eivät riitä, vaikka on tieto siitä, mitä maastossa tosiasiallisesti tapahtuu.

Saaliin tarkastusoikeus olisi jo merkittävä edistysaskel.

Metsähallituksen erätarkastajien lakisääteisiä toimivaltuuksia tulisi vahvistaa ehdotetuilla lakimuutoksilla. Tarvitaan toimivaltaa tilanteen niin vaatiessa myös yksityisomisteisilla mailla ja oikeus tarkistaa saalis.

Metsähallituksen erätarkastajalla on paras valmius ja osaaminen lähteä maastoon valvontatehtäviin, mutta heidän toimivaltansa pääsääntöisesti kattaa vain valtion maat. Suurin osa Suomen pinta-alasta on yksityisten, yhtiöiden, kuntien tai erilaisten yhtymien hallinnassa.

Tarvitsemme Suomeen kokonaisvaltaisen strategian luonto- ja erärikollisuuden torjunnalle. Nykyinen, monelle toimijalle jaettu valvontavastuu vaatii yhteistä poliittisesti ohjattua tavoitetta ja työnjakoa. Se vaatisi poliittisia päätöksiä.

Seppo Kolehmainen

poliisiylijohtaja

Jukka Bisi

erätalousjohtaja

Metsähallitus