Lukijalta: Kokonaisuuden tarkastelu toivottavaa vanhojen metsien suojelusta päätettäessä
Jos jalostettavan puun määrä vähenee, laskee myös metsäsektorin tuottama arvonlisä muiden panosten ja niiden kansantaloudellisten seurannaisvaikutusten osalta, kirjoittavat Jani Lehto ja Antti Asikainen.
Tukkipino hakkuun jäljiltä. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääTuoreessa keskustelunjatkossaan (MT 26.9.) Markku Ollikainen ja Johanna Kangas pohtivat, josko olisimme sekoittaneet toisiinsa kustannus-hyötyanalyysin ja suojelun taloudellisten vaikutusten arvonlisäanalyysin. Ymmärrämme näiden lähestymistapojen erot. Halusimme nostaa keskusteluun myös metsäsektorin tuottaman arvonlisän Ollikaisen ja Kankaan kustannus-hyötyanalyysin rinnalle.
Tärkein viestimme on, että arvonlisäykseen pohjautuvat tarkastelut täydentävät osaltaan tietopohjaa, kun tehdään päätöksiä esimerkiksi vanhojen, luonnontilaisten metsien suojelusta tai ennallistamistoimien kohdentamisesta. Mielestämme vaikutusten monipuolinen tarkastelu eri menetelmillä on toivottavaa kaikessa päätöksenteossa.
Luke on aiemmin laskenut lisäsuojelun arvonlisäystä vuosittain supistavia vaikutuksia eri skenaarioin. Metsämaahehtaaria kohden laskien nämä olivat 570–900 euroa vuodessa.
Vaihteluvälin yläraja kuvaa tilannetta, jossa lisäsuojelu kohdistuisi vanhimpiin metsämaan ikäluokkiin painottuen Etelä-Suomeen. Tuloksissamme oli huomioitu vaikutukset metsäsektorin omaan arvonlisäykseen sekä kerrannaisvaikutusten kautta koko kansantalouteen. Käytimme vastineemme esimerkissä vaihteluvälin alarajaa, joka sopii vanhojen metsien suojelun arvonlisävaikutusten arvioksi edelleen mielestämme hyvin.
Tarkastelussamme emme vaatineet koko metsäsektorin arvonlisän kohdistamista puulle. Tulosta pitäisikin lukea siten, että jos jalostettavan puun määrä vähenee, laskee myös metsäsektorin tuottama arvonlisä muiden panosten ja niiden kansantaloudellisten seurannaisvaikutusten osalta.
Ollikaisen ja Kankaan mainitsema koko kansantalouden tarkastelu eri vaikutukset laajasti huomioon ottaen ja eri tunnuslukujen kautta tarkastellen olisi erittäin tervetullutta, ja se tarjoaisi tarpeellista lisätietoa päätöksenteon tueksi. Tässä työssä olemme mielellämme mukana.
Jani Lehto
johtaja
Antti Asikainen
tutkimusylijohtaja
Luonnonvarakeskus (Luke)
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
