Lukijalta: Solar Foodsin soleiini-proteiini ei suinkaan synny tyhjästä – yhtiö saisi arvioida väitteensä maataloudesta uudelleen
Maatalouden leimaaminen rasitteeksi on vastuutonta, kirjoittaa Hannu Kesävaara ja muistuttaa, että jo nyt maatalous uhkaa Suomessa käydä liiankin vähiin. ”Sen arvoa ei mitata vain euroilla ja päästöillä.”
Solar Foodsin valmistamaa soleiiniproteiinia säkitettynä. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenSolar Foods uskoo ratkaisseensa globaalin ruoantuotannon ongelmat tuottamalla ”proteiinia tyhjästä”. Yhtä mikro-organismia kasvatetaan ja kerätään loputtomaksi ruoaksi. On panostettu tuoteidean toteuttamiseen ja osake on listattu pörssiin. Nyt odotetaan hyväksyntää ihmisravinnoksi EU:ssa Ja USA:ssa ja tehdään tuotetta tunnetuksi.
”Kannattavuudesta kiinnostuneella viljelijällä voi pian olla peltoa ja paneeleja ja pellon laidalla bioreaktori puksuttamassa solumassaa proteiiniksi”, todettiin Helsingin Sanomain pääkirjoituksessa 29.9..
MT:n jutun (21.10.) mukaan soleiini tekee ”kotieläintuotteista korkean hinnan lisäarvotuotteita”. Solar foods sanoo tehdasmaisesti tuotetun proteiinin parantavan viljelijöiden asemaa.
Omilla sivuillaan Solar Foods haluaa ”vapauttaa planeettamme maatalouden rasitteista”.
Nälän torjumiseksi syntyi 50 vuotta sitten tieteelliseen tutkimukseen perustunut vihreä vallankumous. Sen ansiosta meitä on miljardi enemmän. Oli vastavaikutuskin. Kansa ja vihreä väki erityisesti alkoi vaatia luomua ja vieroksua ruokaa, joka nähtiin teollisesti tuotetuksi. Tieteellistä alan tutkimusta ja edistyksellisiksi todettuja kasvinjalostusmenetelmiä karsastetaan vieläkin.
Soleiinia tehtäessä mikro-organismien kasvualustana on ruostumaton teräs, väri saadaan porkkanasta. Siirtymää sanotaan vihreäksi.
Ei soleiinia tyhjästä tehdä. Hiilidioksidia saadaan ehkä ilmasta, mutta tarvitaan myös tavallisten kasvien ravinteita sekä vetyä ja tietysti typpeä ammoniakkina annettuna. Niiden valmistus vaatii paljon energiaa. Vetyä elektrolyysillä, ja ammoniakkia vielä enemmän energiaa tarvitsevalla Haber-Bosch-menetelmällä.
Yksimahainen nisäkäs on ravintonsa valkuaisen suhteen vaatelias. Valkuaisen arvo riippuu aminohappokoostumuksesta. Eläinperäisen valkuaisen aminohappokoostumus on parempi kuin kasveilla. On luonnollista, että esimerkiksi maidon kaseiinissa on nisäkkään kasvuun ja kehitykseen tarvittavat aminohapot.
Vain yhden mikro-organismin tuottama valkuainen tarvitsee paljon täydennystä, enemmän kuin kinkkusiivut jouluna ja perjantaipitsassa.
Maatalouden rasitteita on ajateltava vakavasti, mutta yhtiö saisi tarkistaa asennettaan ruoan tuotantoon. Voimme viljellä ja varjella paremminkin, jos alaan panostetaan. Jo nyt maataloutemme rasitteineen uhkaa käydä liiankin vähiin. Sen arvoa ei mitata vain euroilla ja päästöillä.
Puolustetaan alkutuotantoa. Se esimerkiksi auttaa pitämään koko maan asuttuna.
Hannu Kesävaara
Porvoo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
