Lukijalta: Hitaasti tiukkasyiseksi kasvaneelle puulle tarvitaan markkinat
Arvokas hitaasti kasvanut puu menee nyt bulkkitavarana kuitu-, energia- tai normaaliksi sahapuuksi, ellei jää jopa ihan jättöpuiksikin metsiin, kirjoittaa Lauri Oinonen.
Hirsirakennus rakenteilla. Kuvituskuva. Kuva: Johannes TervoSuomessa metsät kasvavat voimakkaasti ja sitovat samalla hiiltä tehokkaasti järkevän metsänhoidon upeana tuloksena. Hakkuissa saadaan tukki-, kuitu- ja energiapuuta sahoille ja tehtaille sekä energialaitoksille, tämän näen Suomen uusiutuvaan perustuvan kansantaloutemme kestävänä lähtökohtana.
Suomalaiset talousmetsät voisivat tarjota nykyisellään vieläkin monipuolisempia mahdollisuuksia, joilla olisi suuria aluetaloudellisia ja kansantaloudellisia positiivisia vaikutuksia.
Nyt metsissämme on arvaamattoman paljon eri kokoista hitaasti kasvanutta puuta kaikissa kokoluokissa keppien ja heinäseipäiden kautta eri pylväskokoihin saakka.
Tämä erittäin arvokas ja monia käyttötarkoituksia mahdollistava tiukkasyinen hitaasti kasvanut puu menee nyt bulkkitavarana kuitu-, energia- tai normaaliksi sahapuuksi, ellei jää jopa ihan jättöpuiksikin metsiin.
Paikalliset kenttäsirkkelit, höyläämöt ja mekaanisen puun jalostajat ja jatkojalostajat ovat käyneet harvinaisiksi.
Suomessa ei oteta huomioon niitä monia perinteisiä tai ihan uusiakaan innovatiivisia mahdollisuuksia, joita metsiemme puut mahdollistaisivat. Miksi näin? Miksi tuhlaamme tämän metsiemme tarjoaman mahdollisuuden, minkä hitaasti kasvanut mahdollistaisi? Onko meiltä kadonnut puun jalostamisen taito pyöreänä ja puun muodon mukaisena?
Koen valitettavasti paljolti näin tapahtuneen. Paikalliset kenttäsirkkelit, höyläämöt ja mekaanisen puun jalostajat ja jatkojalostajat ovat käyneet harvinaisiksi. Onko EU:n byrokratia ja sen kalliit menettelyt esteenä?
Mitä voitaisiin tehdä, jotta mahdollisen yrittäjän halu jalostaa ja työstää suomalaista puuta ei katoaisi? Nyt menetämme arvaamattoman paljon maaseudun yrittäjyyden ja aluetalouksien mahdollisuuksista, kun paikallinen puun jalostus ja jatkojalostus aiempaan verrattuna on harvinaisuus huolimatta maaseutupolitiikan elinkeinopoliittisista toimista.
Yksi mahdollisuus olisi myös suurten metsäyhtiöiden herääminen tiukkasyisen ja hitaasti kasvaneen puun arvon tajuamiseen tämän huomioon ottamiseksi puukaupoissa. Ruotsissa jo näin taitaa toteutuakin? Tätä voitaisiin vauhdittaa valtakunnallisilla mekaanisen puu- ja puutuoteteollisuuden edistämistoimilla.
Kun hitaasti kasvanutta ja tiukkasyistä puuta jalostettaisiin niin kotimaan kuin myös erityisesti kansainvälisen viennin markkinoille, saataisiin aikamme velvoitteiden mukaan myös sidottua hiiltä mielekkäällä tavalla.
Lauri Oinonen
Keuruu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
