Hallitus selvisi kriiseistään, mutta kahtiajako pysyy

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on saanut pidettyä puolueensa gallupkärjessä. Kuva: Carolina Husu

Petteri Orpon hallituksen alkutaival on ollut melkoista myllerrystä. Kesän rasismikohu ehti tuskin loppua, kun ammattiliitot marssittivat soppatykkinsä hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan. Talouden tilanne on myös paljastunut paljon viime kevään arvioita synkemmäksi. Rakennusala on suorastaan vapaassa pudotuksessa ja hyvinvointialueet suunnittelevat rankkoja säästötoimia.

Kärkevästä keskustelusta huolimatta hallituspuolueiden kannatus on pysynyt yllättävän vakaana. Ylen torstaina julkaisemassa gallupissa kokoomus on palannut ykköspaikalle. Se on olosuhteet huomioon ottaen Orpolta hyvä suoritus. Kokoomus sai hallitusneuvotteluissa keskeiset tavoitteensa läpi. Vasemmisto ja keskustan arvostelun kärki ovat olleet veronalennukset, joita hallitus toteuttaa samaan aikaan, kun pienituloisten etuuksia karsitaan. Kokoomuksen äänestäjiä politiikka kuitenkin tuntuu miellyttävän.

Perussuomalaisten kannatus on sen sijaan ollut syksyn aikana laskussa. Vaikka puolue on siirtynyt viime vuosina talouspoliittisesti oikealle, ei surkea taloustilanne ja yhteenotto ay-liikkeen kanssa ole duunaripuolueelle helppo yhtälö. Perussuomalaisten äänestäjät myös odottavat konkreettista vähennystä maahanmuuton määrään. Aika näyttää, kuinka paljon hallitusohjelmaan kirjatut toimet käytännössä siihen vaikuttavat. Keskustelu Ruotsin jengirikollisuudesta toisaalta tukee perussuomalaisten viestiä.

Pääoppositiopuolue SDP:n kesän nousukiito näyttää syksyn mittaan loppuneen. Sanna Marinin siirtyminen kansainvälisen muotimaailman parrasvaloihin näkyy selvästi demareiden kannatuksessa. SDP:llä ”lainassa olleet” vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat vaikuttavat palaavan takaisin omiin leireihinsä. Keskusta on pyrkinyt erottumaan vasemmisto-oppositiosta, mutta ainakaan vielä se ei näy kannatuksen nousuna. Puolueen kannatus on sahannut kymmenen prosentin kahta puolta jo useamman vuoden ajan. Terveyskeskusten lakkautussuunnitelmat eri puolilla Suomea voivat sataa lähipalvelujen puolustamisessa profiloituneen keskustan laariin. Samalla moni kuitenkin kysyy, missä määrin nykyiset soten rahoitusongelmat johtuvat edellisen hallituksen toimista.

Pienten puolueiden kannatusten muutokset eivät juuri virhemarginaalia ylitä. Hallituksessa pysymistään pitkään arponut RKP ei näytä keskustelusta hyötyneen, eikä kärsineen. Ensi kesän eurovaaleissa RKP:n ainoa paikka on kuitenkin hiuskarvan varassa ja prosentin osillakin on iso merkitys. Presidentinvaalit eivät puoluekannatuksiin vielä heijastu. Vaalien lähestyessä niilläkin voi olla merkitystä, varsinkin jos ehdokas on puoluettaan suositumpi.

Paljon puhuttu polarisaatio on edelleen voimissaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön syyskuun lopussa julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes joka toinen suomalainen arvioi hallituksen kyvyn hoitaa maan asioita huonoksi. Hallitus-oppositio-asetelma heijastuu arvioissa hyvin selvästi. Selvä enemmistö hallituspuolueiden kannattajista arvioi hallituksen kyvyn hyväksi. Oppositiopuolueiden kannattajista taas kolme neljästä ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko huono. Orpon hallitus jakaa alkutaipaleellaan suomalaisia selvästi enemmän kuin Antti Rinteen (sd.) tai Juha Sipilän (kesk.) hallitukset. Kahden ehdokkaan ympärille kulminoituvat presidentinvaalit eivät ainakaan vähennä vastakkainasettulua.

Yhteishenkeä kuitenkin tarvittaisiin. Ay-liikkeen ja hallituksen taistelu ei auta talouden haasteisiin. Riitely sosiaalisessa mediassa ei ratkaise maahanmuuttoon tai väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita. Oikeistohallituksen suurin haaste onkin vakuuttaa toinen puoli kansasta. Jos se ei onnistu, keikahtaa valta vaaleissa helposti vasemmistolle.