
Joko tunnet tämän peltojuurikkaan: ”Pysyy salaateissa rapeana ja freesinä, ei litisty eikä vetisty" – "Sopii myös lämpimiin ruokiin, voit käyttää samoin kuin keräkaalia"
”Mangoldi on meikäläisiä ruukku- ja keräsalaatteja parempi ravintosisällöltään ja käytettävyydeltään. Myös varastointia se kestää paremmin kuin salaatit", Margit Kojo sanoo. Hänellä on mangoldin kasvatuksesta 15 vuoden kokemus.Mangoldi on erinomainen kasvihuonesalaattien vaihtoehto salaatteihin ja raasteisiin.
"Lisäksi mangoldi soveltuu Suomessa viljeltäväksi aivan erinomaisesti. Harmi, että se tunnetaan vielä niin huonosti", ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo sanoo.
Mangoldi on runsassatoinen kasvimaan komistus, hän kuvaa.
"Viljelyala on saatava kasvuun, jotta mangoldia riittää ravinnon lähteeksi nykyistä useammille."
Mangoldi eli lehtijuurikas on vanha pinaattikasvi, sokerijuurikkaan ja punajuuren sukulainen. Mangoldia kasvatetaan Suomessa harmillisen vähän, Kojo sanoo.
”Kasvihuoneissa sitä kasvatetaan jonkin verran. Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että mangoldi on avomaankasvi.”
Kojo kertoo kasvattaneensa mangoldia 15 vuotena kesäpaikallaan Kemiössä. Hän on kylvänyt mangoldin touko–kesäkuun vaihteessa suoraan avomaalle ilman taimikasvatusta.
"Taimikasvatus on usein tarpeetonta, sen olen vuosien mittaan todennut."
Suomen kesän kasvukausi riittää mangoldille jopa kahteen kylvöön, ja satoa voi korjata aina kylmien tuloon saakka.
"Helppo viljeltävä", Margit Kojo sanoo mangoldista.
"Taudit melkein unohtavat sen paksut varret."
Pieni kukintariski kuitenkin on olemassa, erityisesti punaisessa mangoldissa. Silloin kukintavarret on syytä leikata heti pois.
Mangoldi kasvattaa valkoiset leveät ruodit ja paksumaltoiset, kauniin vihreät lehdet. Kasvi on kookas ja maukas.
"Siinä on kuin kaksi kasvia yhdessä: soikeat, pitkänomaiset ja poimulliset vaaleanvihreät lehdet sekä paksut, hopeanvalkoiset lehtiruodit."
Punainen mangoldi on uusi lajike, jonka lehtiruoditkin ovat punaiset.
"Syksyllä ensimmäiset lyhyet pakkasyöt eivät pilaa mangoldin lehtiruotia, mutta toistuvat kylmät jo vahingoittavat kasvia."
Mangoldin makua Kojo kuvaa pehmeäksi ja upeaksi.
"Se takaa ruuanlaittajalle korvaamattomia makuelämyksiä jo sellaisenaan salaateissa tai kypsennettynä keitoissa, pataruuissa ja ennen kaikkea kääryleissä."
Mangoldin taipuisia lehtiä ei tarvitse ryöpätä. Lehdet huuhdotaan, ja täyte laitetaan lehdille, jotka kääritään kääryleiksi. Ne kypsennetään miedossa lämmössä.
Valmiiden kääryleiden tummanvihreä väri muistuttaa viininlehtikääryleiden väritystä.
"Vaaleat tai punaiset lehtiruodit höyrytetään ja käytetään lisäkkeenä parsan tapaan", Kojo kertoo.
"Mangoldi säilyttää kiitettävän hyvin värinsä kypsänäkin, ja se säilyy freesinä myös pakastettaessa."
Mangoldi
- Vanha pinaattikasvi, jonka latinankielinen nimi on Beta vulgaris var. vulgaris.
- Suomalainen nimi on lehtijuurikas. Mangoldi on sokerijuurikkaan ja punajuuren sukulainen.
- Ravinnoksi käytetään koko maanpäällinen osa.
- Sata grammaa mangoldia sisältää:
- A-vitamiiinia 4 800 mikrogrammaa
- rautaa 3,3 milligrammaa
- kaliumia 550 milligrammaa
- magnesiumia 65 mg
- energiasisältö: 0,1 MJ/25 kcal
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



