Perinteinen saunapalvikinkku hakee turvaa EU:sta kahdella tavalla – molemmissa kestää vuosia
Kun nimisuoja EU:sta vihdoin tulee, alkaa yrittäjän markkinointityö. Nimisuoja voi tuoda paremman hinnan.
Haminalainen Takaladon liha ja kala palvaa lihaa perinteisellä tavalla. "Yrityksen maine pyörii palvaamisen ympärillä", yrittäjä Mika Nopanen sanoi vuonna 2017, kun palvaamisen lupa oli katkolla. Kuva: Sanne KatainenSaunapalvikinkkua perinteisin menetelmin valmistavat pienet yritykset ovat yrittäneet jo vuosia saada selkänojaa tuotteelleen.
Savusaunassa savustettavalle palvikinkulle on haettu EU:n nimisuojaa sekä pysyvää poikkeuslupaa ylittää PAH-yhdisteiden sallitut rajat jo vuonna 2017. Molemmat hakemukset ovat vielä vaiheessa.
Nyt nimisuojahakemus on hyväksytty Ruokavirastossa ja on lähdössä Brysseliin. Vielä voi kestää yli vuoden, ennen kuin nimisuoja EU:sta tulee.
Sen jälkeen vain perinteisellä tavalla, hitaasti leppäpuulla savusaunassa savustettua kinkkua voi kutsua aidoksi saunapalvikinkuksi.
"Nimisuoja voi parantaa mielikuvaa tuotteesta, nostaa hintaa ja auttaa viennissä", nimisuojaa hakeneelle Saunapalviyhdistykselle konsulttityötä tehnyt projektipäällikkö Markku Niemistö Foodwestistä arvioi.
Ruokaviraston ylitarkastaja Piritta Sokura kertoo, että tutkimusten mukaan nimisuoja nostaa vientituotteen hintaa.
Itse tuote on täsmällisesti määritelty ja valmistusprosessi erottuu selvästi teollisesta. Silti mutkia on riittänyt.
Vuonna 2017 Euroopan komissio ei hyväksynyt ensimmäisessä nimisuojahakemuksessa tuotteen nimeä, joka oli saunapalvikinkku tehty perinteiseen tapaan. Prosessi kesti noin vuoden.
Helmikuussa 2018 jätettiin uusi hakemus. Se oli pitkälti sama, mutta tuotteen nimi oli muodossa: Aito saunapalvikinkku.
Lihatalo Atria tarttui mahdollisuuteen esittää vastaväite. Atrialla on Saunapalvi-niminen leikkele, jonka savunmaku tulee aromista. Vastaväite tehtiin juuri leikkeleen vuoksi, sillä alussa oli epäselvää, miten nimisuoja siihen vaikuttaisi.
Vastaväitteen mukaan saunapalvi-sanan täytyy pysyä vapaana myös muulle tuotannolle kuin perinteiselle savusaunassa tehdylle kinkulle.
Myöskään aito-sanaa ei Atrian mielestä voi sitoa tiettyyn valmistusmenetelmään.
Ruokavirasto päätti, että nimisuoja koskee koko ilmaisua. Eli saunapalvikinkkua voi valmistaa myös teollisesti. Aito-sana palvikinkun yhteydessä sen sijaan on Ruokaviraston päätöksellä varattu perinteiselle menetelmälle.
Atrian mukaan päätöksellä ei ole vaikutusta sen toimintaan.
Aitoa saunapalvikinkkua valmistaa arviolta sata pientä yritystä. Sokuran mukaan nimisuojaprosessiin kuluu kahdesta neljään vuotta.
MT seurasi saunapalvin turvaamisen toista rintamaa pari vuotta sitten, kun tuotteelle haettiin poikkeusta ylittää EU:n rajat PAH-yhdisteille.
Suomella oli poikkeuslupa palvatulle lihalle jo aiemmin ja EU tarjosi sille jatkoa. Suomi oli haluton hakemaan poikkeuslupaa, mutta muutti mielensä (MT 17.2.2017).
Jatkolupa rustattiin pikavauhtia ja EU:sta saatiin toistaiseksi voimassaoleva jatkolupa. Lopullisen pysyvän poikkeusluvan hakemus on edelleen Euroopan komission käsittelyssä.
Tammikuussa luonnos oli jo esitelty komission työryhmälle, mutta sen jälkeen se on jäänyt luparuuhkan jalkoihin. Toiveissa on, että se ehditään käsittelemään tämän parlamentin aikana.
Seuraava kokous, jossa lupa voidaan myöntää on kesäkuussa. Jos päätös tulee silloin, voi pysyvä lupa olla vuodenvaihteessa.
Hakemusta ei komission prosessissa ole kyseenalaistettu, maa- ja metsätalousministeriön Elina Pahkala kertoo.
Suomen PAH-lupa on jo tuttu komissiolle. Poikkeus oli jo aiempien rajojen voimassa ollessa ennen vuotta 2017 ja hakemukseen vaadittavat lisätiedot on kerätty samana vuonna. Siksi luulisi nuijan heiluvan.
Pahkala ei osaa vastata, miksi päätös on juuttunut ruuhkaan.
Niemistön mukaan rahaa ei nimisuojan hakemiseen ole kovin paljoa kulunut. Aikaa sitäkin enemmän. Suurin osa on kulunut odotteluun.
Jos nimisuoja tulee, alkaa yrittäjän markkinointityö saada siitä hyötyä.
Nimisuojan tavoitteena on maa- ja metsätalousministeriön mukaan "suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja huokeammilta väärennöksiltä, mutta myös lisätä tuotteiden tunnettuutta ja helpottaa niiden markkinointia".
Haminalaisen Takaladon liha ja kalan yrittäjä Mika Nopanen on tyytyväinen nimisuojahakemukseen. "Yhtenäinen logo jos tulisi, asiakas osaisi erottaa saunassa palvatun lihan."
Maa- ja kotitalousnaisilla on kampanja, jonka tavoitteena on saada 20 uutta nimisuojamerkintää maataloustuotteille ja elintarvikkeille vuoteen 2025 mennessä.
Mielenkiinto on lisääntynyt. Tällä hetkellä valmisteilla on saunapalvin lisäksi neljä muuta hanketta. Ne ovat Suonenjoen mansikka, mustikkakukko, savolainen talkkuna ja suomalainen myllykaura.
Lisäksi karjalanpiirakan luvalle haetaan muutosta, jotta ne voisivat olla laktoosittomia.
Lue myös:
Savusaunassa palvattu liha kielletään syksyllä - Suomi nihkeä hakemaan poikkeusta EU:sta
Suomi hakee palvilihalle poikkeusmyyntilupaa EU:sta – alustava hakemus lähti pikavauhtia
Palvaajayrittäjä: "Jos saunapalvi kielletään Suomi 100 -vuotta kampanjan aikana, niin morjens"
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
