Kuluttajien ostovoiman heikentyminen ja ruuassa säästäminen ovat heijastuneet etenkin naudan- ja lampaanlihan kysyntään, vaikka kotimaisen ja ulkomaisen lampaanlihan hintaero onkin kaventunut ulkomaisen lihan kallistuttua. Kuva: Arto Takalampi
Lappi sopi hyvin Vainion Teurastamon kuvioihin
Orimattilassa toimiva Vainion Teurastamo on laajentanut toimintaansa parin vuoden aikana. Viime vuonna se käynnisti leikkaamotoiminnan Lahdessa ja tämän vuoden kesäkuussa se avasi Rovaniemellä toimipisteen Leivejoen Lihan tiloissa.Rovaniemi
Vainion Teurastamo Oy teurastaa Leivejoen Lihan tiloissa Rovaniemelle pääasiassa nautaa ja lammasta. Toimitusjohtaja Henri Vainion (oik.) kanssa olivat töissä laitoksen vetäjä Jere Ikonen ja elintarviketyöntekijä Jutta Koski. Kuva: Arto TakalampiRovaniemen Muurolassa toimivan Leivejoen Lihan perusti kaksi tuottajatilaa vuonna 2016. Laitoksessa teurastettiin kerran kuukaudessa sekä omia teuraita että rahtia etenkin suoramyyntiä harjoittaville lihantuottajille. Leikkaamoyhteistyötä se tekee tervolalaisen Meän Lihan kanssa.
Kun Suomen suurimman lammasteurastamon, Vainion Teurastamo Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja Henri Vainio kuuli alkuvuodesta, että teurastamo olisi myynnissä, hän kiinnostui asiasta.
”Yrityksen toiminnan ulottaminen Lappiin ja uusien palvelujen tarjoaminen pohjoisen tuottajille oli ollut jo aiemmin suunnitelmissa. Se laajentaisi meidän hankinta-alueen kattamaan suuren osa maata Länsi-Suomea lukuun ottamatta.”
Vainion mukaan suurimpana esteenä hankkeelle oli, saako teurastamoon ammattitaitoista työväkeä. Itse hän ei pysty paljoakaan olemaan paikalla.
”Kun löytyi hyvä vetäjä ja kaksi ammattitaitoista työntekijää, aika nopeasti päästiin ratkaisuun. Kauppaa yrityksestä ei ole kuitenkaan vielä tehty vaan Vainion Teurastamo toimii Leivejoen Lihan tiloissa aluksi vuokralla.”
”Liiketoiminta siirtyi meidän toiminnan alle ja sopimuksen mukana ostamme tilat kahden vuoden kuluttua, mikäli homma toimii eikä mitään yllättävää ilmene. Suoraan ostamisessa olisi ollut oma riskinsä näinä haastavina aikoina”, hän selventää järjestelyn taustoja.
Yrityksen perustajat ovat olleet auttamassa toiminnan alussa ja Vainion mukaan heistä on korvaamaton apu. Hän sanookin arvostavansa tätä pohjoisen auttamiskulttuuria.
Orimattilassa Vainion Teurastamo teurastaa vuosittain noin 16 000 lammasta ja 5 000 nautaa. Henri Vainion mukaan Leivejoen Lihan teurastusmäärissä naudan osuus on vielä selvästi lammasta suurempi, mutta jatkossa tavoitteena on lisätä lampaan ja karitsan hankintaa.
”Aika pian kappalemäärät ovat tasoissa ja lammas menee jopa edelle. Tämän toimipisteen ansiosta monilta tiloilta teuraiden kuljetusmatka lyhenee, koska hankinta ulottuu Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle asti, josta on aiemmin tullut teuraita Orimattilaan.”
Poronteurastusta ei Vainio ole Rovaniemellä aloittamassa kapasiteetin rajoittaessa. Poronruhoja teurastamo kuitenkin ostaa ja käsittelee.
Toimitusjohtaja Henri Vainion mukaan Leijoen Lihassa on tarkoitus lisätä lampaan hankintaa ja teurastusta. Pääosa teuraista leikataan Vainion Teurastamon Lahden leikkaamossa. Kuva: Arto TakalampiValtaosa Leivejoelle tulevista teuraista menee Vainion Teurastamon omaan lihanmyyntiin. Sen lisäksi teurastetaan rahtina etenkin suoramyyntiä tarjoaville lihatiloille.
Suurimman osan omaan myyntiin menevistä ruhoista yritys leikkaa Lahdessa, koska lihan päämarkkinat ovat siellä. Rahtitavara leikataan Meän Lihalla Tervolassa.
”Leivejoellakin olisi mahdollista leikata, mutta sitä ei ehditä nyt tekemään eikä ammattitaistoa työväkeä löydy helposti. Lähikaupat ottaisivat kyllä paikallista lihaa, mutta se vaatisi lisäksi oman myynnin ja varaston ylläpidon”, Vainio sanoo.
Hän käy Rovaniemellä tarpeen mukaan kerran, pari kuukaudessa. Jos esimerkiksi teurastuksessa on ruuhkaa, hän tulee auttamaan. Päivittäinen käytännön teurastukseen osallistuminen on hänelle tavallista myös Orimattilassa.
”Siinä säilyy tuntuma työhön ja työntekijöihin ja tiedän esimerkiksi, kuinka he jaksavat tai osaan konkreettisesti kertoa, millaista lihaa myyn eteenpäin. Nyt pitää malttaa olla jo enemmän pois, sillä nylkypaikalla ei pysty enää pyörittämään kolmea asiaa”, hän viittaa yrityksen laajenemisiin.
Markkinatilanne
Markkinatilanne on lampaanlihassa tällä hetkellä pitkälle samanlainen kuin esimerkiksi naudanlihassa. Kustannusten noustessa myös tuottajahinnat ovat nousseet kuten teollisuudenkin kustannukset, mikä näkyy kuluttajahintojen nousuna. Samaan aikaan kuluttajien ostovoima on kuitenkin heikentynyt.
”Lihan kuluttajahintojen raju nousu on tullut kuluttajille shokkina, sillä hinnat ovat olleet pitkän aikaa samalla tasolla. Nyt säästetään ruuassa, minkä vuoksi naudan ja karitsanlihaa on normaalia enemmän pakkasessa”, Vainio summaa.
Myös ulkomaalainen karitsanliha on kallistunut ja hintaero kotimaiseen lihaan lähes kuroutunut umpeen. Mielikuva kalliimmasta kotimaisesta lihasta ei enää vastaakaan todellisuutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
