
Viineille meinasi jäädä lakiesityksessä lähes suora reitti ruokakauppoihin – se ei sopinutkaan EU:lle
Uudistuva alkoholilaki voisi jättää tulevaisuutta varten viineille takaportin ruokakauppoihin. Euroopan komission tuore huomautus jarruttaa kuitenkin lakimuutosta.Alkoholilain uudistusta kaavaillaan ensi kevääksi. Kun Suomessa tehdään alkoholilakiin liittyviä muutoksia, pitää niistä ilmoittaa Euroopan komissiolle.
Komissio on nyt kolmen kuukauden ajan tarkastellut, onko kaavaillulla lakimuutoksella vaikutuksia sisämarkkinoihin, ja todennut, että korjattavaa löytyy. Komission tuore huomautus ei estä lakivalmistelun viemistä eteenpäin, mutta vaarana on, että itse lakiesitys ei menisi lopulta komissiossa läpi.
Uutta lakiesitystä on kritisoitu Suomessa. Yksi kritiikkiä esittäneistä tahoista on ollut Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, joka on nostanut esiin lakiesityksessä ilmenevän epäoikeudenmukaisen kohtelun ja markkinoiden ohjaamisen väärällä tavalla. Kyse on niin sanotusta valmistustaparajoitteesta.
Alkoholilain muutos
Uusi laki mahdollistaisi enintään 8,0 tilavuusprosenttia sisältävien käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myymisen ruokakaupoissa.
Uusi raja koskisi eritoten käymisteitse valmistettuja juomia, kuten oluita, siidereitä ja viinejä – ei esimerkiksi juomasekoituksia, joissa alkoholi on peräisin tisleestä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan aikaisintaan vuoden 2024 huhtikuussa.
Euroopan komission huomautus muuttaa tilannetta siten, että lakiuudistus voi sellaisenaan ajautua umpikujaan.
Lakiluonnoksessa todetaan, että ”alkoholijuomien valmistustapa vaikuttaa muiden tekijöiden ohella lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön”. Luonnoksessa puhutaan ”8,0 tilavuusprosenttia sisältävistä käymisteitse valmistetuista alkoholijuomista”. Uusi laki ei siis koskisi kaikkia alkoholijuomia mainitun tilavuusprosentin sisällä.
”On väärin, että alkoholia käsiteltäisiin eri tavalla valmistustavan mukaan, koska sillä ei ole mitään terveydellisiä perusteita. Alkoholi on alkoholia, ja alkoholiprosentilla on ainoastaan merkitystä”, Panimo- ja virvoitusjuomaliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen kertoo MT:lle.
”Olemmekin tyytyväisiä komission päätökseen. Se on linjassa lähettämiemme huomioiden kanssa, eli valmistusrajoitus ei täytä kaikkia EU-lain vaatimuksia. Olemme tyytyväisiä siitä, että komissiokin on havainnut samat puutteet, jotka me olemme tuoneet esille.”
Komission huomioissa mainitaan asiasta näin:
”Komissio korostaa, ettei voida sulkea pois sitä, että muutos, jolla pyritään poistamaan vahvempien alkoholijuomien monopolioikeudet, voisi kuitenkin johtaa käymisteitse valmistettujen tuotteiden suosimiseen verrattuna sellaisiin juomiin, joiden alkoholi tuotetaan muilla menetelmillä.”
Komissio myös toteaa, että Suomessa olisi toteutettava tarkemmin rajattu tutkimus, jossa näytettäisiin toteen väite siitä, että valmistustapa vaikuttaa nuorten naiskuluttajien juomatottumuksiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen kommentoi valmistustapaerittelyä MT:lle viime viikon perjantaina.
”Hallitusohjelmassa on tämä kirjaus ja sen mukaisesti esitys on valmisteltu”, Keinänen kertoi viime viikolla.
MT pyysi Keinästä kommentoimaan asiaa uudelleen kuluneen viikon torstaina, mutta hän ilmoitti olevansa lomalla.
Panimo- ja virvoitusjuomaliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen uskoo, että viinit tulevat lopulta ruokakauppoihin. Kuva: Jetro StavenLoikkanen arvioi, että yksi lakimuutoksen taustalla olevista tavoitteista voi olla viinien tuominen osaksi ruokakauppojen valikoimaa.
”Tällainen valmistustaparajoite, jossa ainoastaan käymisteitse valmistetut juomat voidaan tuoda kauppoihin, antaisi viinille tulevaisuudessa ohituskaistan, koska ne ovat käymisteitse valmistettuja.”
Loikkanen toteaa, että lakiesityksessä ei puhuta lainkaan viineistä, mutta jos laki menisi tällaisenaan läpi, voisivat viinit mahdollisesti tulla uuden lain myötä nopeallakin aikataululla ruokakauppoihin.
Komission huomautus voi laittaa kuitenkin suunnitelmat täysin uusiksi. Komissio ei ole nyt periaatteessa torpannut lakia, mutta se haluaa, että ennen kuin asiaa viedään Suomessa eteenpäin, tulisi esiin nostetut asiat huomioida. Tämä sisältää tarkemmat tieteelliset selvitykset vaikutuksista terveyteen sekä markkinatilanteeseen.
”Vaikka komissio ei kiellä lakimuutosta, nostaa se esiin, että siinä on EU-oikeuden kannalta ongelmia, joihin pitäisi puuttua. Jos Suomi lähtisi viemään lakia eteenpäin, ja jos joku veisi asian oikeuteen, häviäisi Suomi luultavasti sen”, Loikkanen sanoo ja jatkaa:
”Jos hallitus ei tekisi erottelua valmistustavan välillä, ei ongelmaa todennäköisesti olisi.”
Koska komissiolta ei ole saatu täysin vihreää valoa, on vielä vaikea sanoa, miten Suomi etenee asiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on, että eduskuntakäsittely olisi heti alkuvuodesta lomien jälkeen, ja laki olisi voimassa 1. huhtikuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







