Kesäleirillä kuluu hurjia määriä kaurahiutaleita ja perunoita, kun ruokittavana on satoja nälkäisiä suita – näin leirien ruokahuolto toimii

Iltapalaksi saattaa leirillä esimerkiksi olla itse nuotiolla paistettua makkaraa. Kuva: Carolina Husu

Kesäleirillä luodaan mukavia muistoja, nautitaan Suomen suvesta ja tietenkin syödään. Välillä tosin leiriläisille tulee yllätyksenä se, että ruoka ei ilmesty tyhjästä.

”Joskus leiriläiset tai huoltajat hämmästelevät sitä, kuinka paljon täällä tarvitaan keittiöhenkilökuntaa”, kertoo Leirikesän Kiljavan leirikeskuksen keittiöpäällikkö Ella Lawton.

Leirikesän ry:n juuret ovat partiotoiminnassa, ja nykyään se on Suomen suurin kaikille avointen leirien järjestäjä. Yhdistyksen leireillä käy vuosittain yli 4 000 kouluikäistä lasta ja nuorta ympäri maata.

Hyvinkäällä sijaitseva Kiljavan leirikeskus on Leirikesän suurin leirikeskus, jossa yöpymisen sisältäviä kesäleirejä järjestetään koululaisten koko kesäloman ajan, eli 9 viikkoa putkeen. Parhaimmillaan leirikeskuksessa häärää yhtäaikaisesti 300 leiriläistä ja 60 henkilökunnan jäsentä. Yöleireillä kaikille tarjotaan aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Satojen nälkäisten suiden ruokkiminen viisi kertaa päivässä on melkoinen ponnistus leirien keittiöhenkilökunnalta. Lawton osallistui tämän kesän keittiötiimin rekrytointiin jo tammikuussa ja aloitti samaan aikaan kesän ruokalistojen suunnittelun.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, joten kunkin leirin aikana tarvitsee vain tarkistaa Excel-taulukosta, paljonko mitäkin tarvitaan millekin aterialle ja kuinka monta ruokarajoitteista milläkin leirillä on.

Esimerkiksi aamupuuroja keitellään joka päivä siten, että yhtä syöjää kohti tarvitaan kaurahiutaleita 40 grammaa, eli vähän yli desilitra. Esimerkiksi haastatteluviikolla tarvitaan jokaisena leiriaamuna 20 kiloa kaurahiutaleita, ja kun lounaalla on luvassa nakkikeittoa, siihen uppoaa 55 kiloa perunoita.

Leiriruokana halutaan tarjota tavallista kotiruokaa.

”Leiri saattaa jännittää lasta, joten ruuan on hyvä olla tuttua kotoa tai koulusta, jotta jännitys helpottaa”, Lawton kuvailee.

Ruokien suunnittelussa on tärkeää pysyä budjetissa, jotta leirien hintaa ei jouduta tulevaisuudessa nostamaan pilviin. Tämän vuoksi pääroolissa ovat edulliset perusraaka-aineet, kuten hiutaleet, perunat ja pasta, Lawton kertoo.

Erilaiset ruokarajoitteet ja allergiat pitää tietenkin ottaa huomioon, jotta ruokailu sujuu kaikilta osin turvallisesti. Lawton kertoo, että leireillä tarjotaan sekä liha- että kasvisruokia, ja käytännössä joka leirille valmistetaan myös gluteenitonta ruokaa.

Koska ruokailuja on päivän mittaan monta, keittiöhenkilökunta tekee työtä vuoroissa. Paikalla on aina vuorovastaava, joka vastaa vuoron kulusta, sekä 5–8 keittiöapulaista. Nuorimmat keittiöapulaiset ovat 15-vuotiaita, ja kyseessä on monen nuoren ensimmäinen työpaikka tai ravintola- ja catering-alan opiskelijan ensimmäinen oman alan työpaikka.

Ruokailujen tiivis tahti edellyttää, että ruokien pitää olla helposti valmistuvia. Siksi ruokalistalla on esimerkiksi laatikkoruokia ja keittoja sekä helposti tarjolle asetettavia tuotteita, kuten riisipiirakoita.

Leirillä ruokailu on olennainen osa leirin sisältöä. Iltapalaksi saattaa esimerkiksi olla itse nuotiolla paistettua makkaraa, ja joka leirillä leiriläiset valmistavat yhden aterian itse retkikeittimellä.

Leirien säännölliset ruokailut myös rytmittävät päivää ja opettavat ateriarytmin sekä aikataulujen noudattamiseen, sillä jos yksi ryhmä saapuu myöhässä syömään, seuraavat ryhmät joutuvat odottamaan suolet kurnien.

On ruokailuilla vielä yksi tärkeä anti, Lawton lisää.

”Pitäähän leirillä jaksaa juosta ja riehua, ja sitä varten pitää syödä.”