Ruoka-avun tarve on kasvanut, mutta avunantoa vaikeuttaa nyt uusi este

Vantaan yhteinen pöytä on yksi toimivista ruoka-avun jakajista. Toimintaa rahoittavat Vantaan kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomen Punainen Risti selvitti ruoka-avun nykytilaa. Tulos oli, että ruoka-apua hakevia on entistä enemmän, mutta jaettavaa ruokaa yhä vähemmän.

Hintojen nousu on lisännyt avun tarvetta. Suomen Punaisen Ristin koordinaattorin Maria Viljasen mukaan osalle ihmisistä ruoka-avusta on tullut pysyvä osa toimeentuloa, kun taas osa hakee ruokakassin vain suuressa hädässä, kun rahat eivät riitä esimerkiksi isomman kuluerän takia.

”Huolestuttavaa on myös, että moni ruoka-apua hakeva ei ole toimeentulotuen piirissä, vaikka olisi siihen oikeutettu”, Viljanen toteaa tiedotteessa.

Punaisen Ristin selvityksen mukaan paikallinen yhteistyö helpottaisi ruoka-avun saatavuutta, sillä välivarastoihin ja hävikkiterminaaleihin on helpompaa sekä saada lahjoitusruokaa että jakaa sitä eteenpäin.

”Kauppojen on helpointa lahjoittaa ruokaa silloin, kun ne tietävät, minne ruokaa voi säännöllisesti lahjoittaa. Elintarviketeollisuuden on myös helpompaa lahjoittaa isoja eriä samaakin tuotetta, kun sitä voi jakaa pienemmissä erissä eteenpäin”, selvittää hankesuunnittelija Niklas Vaalgamaa.

Hyviä kokemuksia ruoka-avusta on muun muassa Vantaan yhteisen pöydän, Stadin safkan, Tampereen ruokapankin ja Oulun prikan toiminnasta.

Hävikkiruokaterminaalit on suunniteltu ja käynnistetty yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Kuntien ja seurakuntien resurssit ovatkin selvityksen mukaan elintärkeitä toimivalle hävikkiterminaalille.

Hyvinvointialueiden käynnistyessä Suomen Punainen Risti haastaa järjestöt, kunnat, seurakunnat ja hyvinvointialueet mukaan järjestämään alueellista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.