Koko ketju katseen alle, Suomeen haluttaisiin maailman laajin ruokaketjun jäljitettävyys
Jäljitettävyyttä kehittävät elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yritykset eivät kuitenkaan kustantaisi tekniikkaa koko ketjulle.
Vuonna 2028 valmistuva jäljitettävyys olisi toteutuessaan maailman laajin ja kunnianhimoisin. Arkistokuva. Kuva: Johannes Tervo, Sanne KatainenLaki on jo pitkään vaatinut elintarvikeyrityksiltä sisäistä kykyä omien tuotteidensa jäljitettävyyteen. Nyt suomalaiset elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yritykset Apetit, Atria, Fazer, HKFoods, Kesko, SOK ja Valio ovat alkaneet kehittää Suomen ruokaketjuun laajempaa jäljitettävyyttä. Kehitysprojektin koordinoija on standardiyritys GS1 Finland.
Käytännössä jäljitettävyys on mahdollista, kun data, jota eri ruokaketjun portaissa tuotetaan ja välitetään tietojärjestelmien kautta, on standardisoitua ja yhteensopivaa.
Kehityshankkeen takana olevat yritykset korostavat jäljitettävyyden hyödyntävän koko toimitusketjua. Sen avulla voidaan tarkasti tietää, mistä raaka-aineet tulevat, miten tuote on valmistettu ja miten se on kulkenut vaikka navetasta aina kaupan hyllylle asti. Kuluttaja ja yritykset voisivat tarkistaa tiedot esimerkiksi kännykällään.
”Kustannukset jäävät ruokaketjun yrityksille, jotka haluavat ottaa ehdotuksen mukaisen tekniikan käyttöön.”
”Ruokaketjun kattavalla jäljitettävyydellä on monia etuja. Se tukee puhtaan suomalaisen ruoan myyntiä ja vientiä todentamalla aidosti tuotteen alkuperän. Se myös kasvattaa koko toimialan kilpailukykyä ja tehostaa ruoan toimitusketjun hallintaa. Lisäksi sen avulla voidaan estää ruokaväärennöksiä ja nopeuttaa ruokakriiseissä takaisinvetojen toteuttamista”, Elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Riikka Korolainen sanoo.
Jäljitettävyyttä tukevat avoimet GS1-standardit eivät sido yrityksiä tiettyyn IT-järjestelmään tai -palveluntuottajaan.
”Kun jäljitettävyyden rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia standardeja, sen käyttöönottoctulee yrityksille itse rakennettuja järjestelmiä edullisemmaksi. Tiedot myös toimivat yhteen eri yritysten ja järjestelmien välillä ilman ylimääräisiä sovituksia tai raskaita integraatioita”, GS1 Finlandin liiketoiminnan kasvusta vastaava johtaja Anu Lahdenperä sanoo.
Marraskuussa 2024 käynnistyneessä kehitysprojektissa aiemmin mainitut toimijat rakentavat etenemisehdotuksen siitä, miten ruokaketjun jäljitettävyyden voisi Suomessa toteuttaa. Ehdotus valmistuu huhtikuussa 2025, jonka jälkeen sitä olisi tarkoitus viedä projekti kerrallaan eteenpäin. Tavoitteena on, että jäljitettävyys olisi vaiheittain valmis vuoden 2028 alussa.
Vuonna 2028 valmistuva jäljitettävyys olisi toteutuessaan maailman laajin ja kunnianhimoisin. Jäljelle jää vain yksi kysymys. Kuka tämän lystin maksaa? Tarjoavatko edellä mainitut yritykset tarvittavat tietojärjestelmät ja rajapinnat koko ruokaketjulle alkutuottajiin asti?
”Hankkeessa tehdään vain ehdotus käytettäviksi standardeiksi. Kustannukset jäävät ruokaketjun yrityksille, jotka haluavat ottaa ehdotuksen mukaisen tekniikan käyttöön”, vastaa GS1 Finlandin viestintäpäällikkö Terhi Paavilainen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
