”Kuluttajilla on edelleen huoli siitä, miten suomalainen maatalous pärjää” – onko K-ryhmän nostama yksityiskohta kyläkauppojen pelastus?

Saadaanko kyläkaupat nousuun viinien avulla? Kuvituskuva. Kuva: Kari Salonen

K-ryhmä on esitellyt ruokatrendikatsauksensa vuodelle 2025. Tulosten julkistustapahtumassa K-ryhmän tavarakaupan ja vastuullisuuden johtaja Harri Hovi nosti esiin muun muassa kotimaisuuden merkityksen ruokaostoksilla.

”Vaikka hinta vaikuttaa edelleen merkittävästi monien ostopäätöksiin, on kotimaisuuden arvostus edelleen korkealla. 74 prosenttia kertoo ostavansa suomalaisia tuotteita tukeakseen kotimaista tuotantoa. Kuluttajilla on edelleen huoli siitä, miten suomalainen maatalous pärjää”, Hovi sanoi.

Kotimaisen ruoan ostaminen onkin tällä hetkellä neljänneksi tärkein tekijä ruokaostoksilla. Tämän yläpuolella ovat ruoan valmistaminen useammaksi päiväksi kerrallaan, kotiruoan suosiminen sekä tarjoustuotteiden suosiminen.

Tarjoustuotteista Hovi nosti esiin K-Citymarkettien megatarjoukset. Mammuttituotteiden volyymit ovat kasvaneet melkoisesti. Esimerkiksi Kulta Katriina -kahvia myytiin 141-kertainen määrä verrattuna edeltäneeseen vastaavaan jaksoon.

Kauppojen omat merkit ovat olleet tänä vuonna vahvasti esillä. Hovin mukaan ne eivät korvaa brändituotteita, vaan laajentavat kauppojen tarjontaa.

”Kauppojen omat merkit ovat kuluttajille tärkeitä. On esimerkiksi sitoutuneita asiakkaita, jotka haluavat ostaa Pirkkaa”, Hovi totesi.

K-ruokakaupoissa omien tuotemerkkien osuus myynnistä on 21 prosenttia. Hovin mukaan osuus on kansainvälisesti vertailtuna matala.

Lisäksi Hovi korosti kaupan merkkien merkitystä pienille ja keskisuurille yrityksille. Tuotteita kehitetään yhdessä yritysten kanssa ja kotimaisuutta pidetään ydinarvona erityisesti isovolyymisimmassa Pirkassa, jonka tuotteita valmistetaan 200 yrityksessä ympäri Suomen.

Viimeisenä puheenvuorossaan Hovi nosti esille kesällä voimaan tulleen alkoholilain uudistuksen, joka toi enintään kahdeksanprosenttiset, käymisteitse valmistetut juomat ruokakauppojen hyllyille.

Hovi nosti tässä esiin pienten kauppojen tilanteen maaseudulla: Mahdollisuus ostaa kahdeksanprosenttisia juomia ruokaostosten lomassa helpottaa arkea ja hyödyttää etenkin pieniä kauppoja.

”Pienten kauppojen sulkeminen on ollut ongelma. Pienemmissä taajamissa, joissa on esimerkiksi yksi K-Market, tuo tämä kategoria lisämyyntiä ja parantaa kannattavuutta. Eniten viiniostoja onkin tehty K-Market-kaupoissa”, Hovi sanoo.

Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) juuri julkaistujen myyntitilastojen mukaan rypäleviinien osuus koko alkoholimyynnistä oli neljä prosenttia heinä-syyskuussa.

PTY:n tekemän kyselyn mukaan vastanneista 92 prosenttia arvioi, ettei ruokakaupan alkoholijuomavalikoiman laajentuminen ole vaikuttanut heidän alkoholin kulutukseensa mitenkään.

”Alkoholijuomien myyntiä on päivittäistavarakaupassa siirtynyt tuoteryhmästä toiseen, mutta erityistä myynnin arvon kasvua tilasto ei osoita. Myös kuluttajille tekemämme kysely tukee arviota siitä, että vahvempien juomien tulo ruokakauppoihin ei ole lisännyt alkoholin kulutusta. Ennen lakiuudistusta peloteltiin sen vaikutuksilla kulutukseen, mutta suomalaiset ovat jälleen kerran osoittautuneet kohtuullisiksi alkoholin kuluttajiksi”, PTY:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen kommentoi tuloksia.