Miksi syödä ilmastopahis-riisiä, kun vaihtoehtona on edullinen ohra tai ravinteikas speltti Suomesta?

Riisinviljely aiheuttaa moninkertaiset hiilidioksidipäästöt kotimaisiin viljoihin verrattuna. Kuva: Satu Lehtonen

Kuluttaja-lehti vertaili riisiä ja sen vaihtoehtoja. Suomalaiset ovat perinteisesti syöneet perunaa, mutta sen kulutus on 50 vuodessa pudonnut yli 80 kilosta viidennekseen eli noin 20 kiloon henkeä kohti. Perunaa kosrvaamaan ovat nousseet riisit, pastat ja nuudelit.

Riisinviljely kuormittaa ilmastoa. Riisikilon tuottaminen aiheuttaa jopa 3,8 hiilidioksidiekvivalenttikilon ilmastopäästöt, kun kotimaisten viljojen päästöt jäävät alle yhden kilon.

Joidenkin arvioiden mukaan riisinviljelyn osuus koko maailman metaanipäästöistä on jopa kymmenen prosenttia.

Lisäksi valkoisessa riisissä on vähän kuitua ja ravintoaineita toisin kuin sen vaihtoehdoissa, kuten esimerkiksi ohrasuurimoissa, spelttihelmissä, tattarissa tai kvinoassa.

Kaikkein ilmastoystävällisintä olisi syödä lisukkeena perunaa eikä jyvämuotoisia lisukkeita, sanoo Kuluttaja-lehden haastattelema Luken tutkija Merja Saarinen.

Edullisin ja terveellinen riisin vaihtoehto on ohrasuurimo, joka on kaiken lisäksi kotimainen. Se on voimakkaamman makuinen kuin riisi ja keittoaika on pitempi, mutta siinä on kuitua 11 kertaa enemmän kuin valkoisessa riisissä.

Kaurakin toimii lisukkeena, ei vain hiutalepuurona. Helsingin Mylly valmistaa kaurajyvistä ateria-aineksia, joissa on seassa mausteita ja esimerkiksi tomaattia, ja ne kypsyvät alle 20 minuutissa syötäviksi.

Suomalaisia riisin vaihtoehtoja ovat myös spelttihelmi, kvinoa ja tattari, joissa kaikissa on parempi ravintosisältö ja pienemmät päästöt kuin riisissä.

Muut Kuluttaja-lehden testaamat riisinkorvikkeet tulevat ulkomailta: amarantti Intiasta, bulgur Kyprokselta, kuskus Italiasta, hirssi Ukrainasta ja superriisi "eri maista".