Kriisin keskellä palataan perinteisiin makuihin – suosikkimakeisen sorkkiminen sai suomalaiset takajaloilleen

Makeismestarit Heli Kosunen ja Anne Blomqvist työskentelevät Pandan Vaajakosken makeistehtaalla. Kosunen vastaa suklaatuotteista, Blomqvist lakuista ja rakeista.  Kuva: Petteri Kivimäki

Lakritsia ja suklaata, vaniljaa ja persikkaa. Kaupan karkkihyllyjä katsellessa silmään pistää lukemattomia makunystyröitä hiveleviä makuyhdistelmiä. Jos karkkeja on jo näin monenlaisia, voiko uusia enää keksiäkään?

Kyllä voi, sanovat Pandan makeismestarit Anne Blomqvist ja Heli Kosunen. Makeisen rakennetta, kokoa, muotoa tai makua muuttamalla voi luoda lukemattomia erilaisia makeisia

Blomqvist ja Kosunen ovat molemmat työskennelleet Pandan Vaajakosken tehtaalla makeissuunnittelun parissa yli kymmenen vuoden ajan. Blomqvistin vastuulle kuuluvat laku- ja raetuotteet, Kosunen puolestaan huolehtii suklaista.

Kosusen mukaan viime aikoina maailman myllerrysten keskellä nostalgia ja tutut maut, kuten suklaa, vanilja, mansikka ja toffee, ovat olleet kuluttajien suosiossa.

Silti uusiakin makeisia tuodaan markkinoille jatkuvasti.

Makeismestarien mukaan ideoita uusiin makeisiin saadaan kuluttajilta, omalta markkinointitiimiltä tai yleisiä trendejä seuraamalla.

”Ruotsi ja Iso-Britannia ovat meitä edellä trendeissä. Mikä siellä jyllää, niin sen voi ehkä ajatella tulevan jossain vaiheessa Suomeen”, Blomqvist kertoo.

Väriä, muotoa, makua, kokoa ja rakennetta muuttelemalla voi luoda lukemattomia erilaisia makeisia. Kuva: Petteri Kivimäki

Ensimmäisenä asiana suunnittelupöydällä mietitään makeisen kohderyhmää. Esimerkiksi aikuisten ja lasten makumaailmat ovat hyvin erilaiset. Jos kohderyhmänä ovat vaikkapa aikuiset naiset, voidaan miettiä kahvin kaltaisia voimakkaita makuja.

”Jos taas tehdään lapsille ja nuorille lakupatukoita, niin ei me sinne kahvia laitettaisi”, Blomqvist toteaa. Jo pelkästään kahvista syntyvä mielikuva aikuisten tuotteena on niin vahva, etteivät vanhemmat helpolla osta kahvimakeisia lapsilleen.

Kun alustava konsepti on selvillä, aletaan lähestyä raaka-ainetoimittajia ja tekemään ensimmäisiä testieriä.

Suklaan osalta pieniä kokeiluja voidaan tehdä levy kerrallaan käsin. Sen sijaan lakritsi- ja raetuotteista pitää testiä varten ottaa isompia testieriä.

Kun makuun ollaan tyytyväisiä, makeinen lähtee tuotantoon. Tavallisesti matka suunnittelupöydältä kaupan hyllylle kestää vähintään puoli vuotta.

Uusien tuotteiden kehittämisen ohella vanhoihin klassikoihin tehdään muutoksia.

Viime vuonna Panda päätti luopua palmuöljyn käytöstä kaikissa makeisissaan. Palmuöljyn tuotantoon liittyy maailmalla useita eettisiä ja ympäristöllisiä ongelmia. Lisäksi palmuöljyssä kokonaisrasvasta 49 prosenttia on epäterveellistä kovaa rasvaa.

”Palmuöljylle ei ollut mitenkään helppo löytää korvaajaa. Palmua on käytetty iät ja ajat, ja siitä on kehitetty teknisesti toimiva rasva”, Kosunen toteaa.

Kun aineisosaa vaihdetaan, halutaan tuotteen maun muuttuvan mahdollisimman vähän. Palmuöljy on Kosusen mukaan maultaan hyvin neutraali, joten myös korvikkeelta odotetaan samaa ominaisuutta. Asiakkaat voivat ottaa perinnemakeisten muuttumisen hyvinkin tunteikkaasti.

”Esimerkiksi Juhlapöydän 300 gramman konvehtirasiaan tehtiin edellisen kerran muutos 11 vuotta sitten. Silloin siitä saatiin niin hirveästi palautetta, että se palautettiin hyvin äkkiä takaisin”, Kosunen naurahtaa.

Nyt palmuöljy on korvattu kookos- ja rapsiöljyjen seoksella. Kosusen mukaan konvehtien mausta ei ole tullut muutoksen jälkeen palautetta. Sen sijaan lakutäytteiden maun muuttumisen osa kuluttajista on huomannut.

”Täytteissä oli ennen todella kova palmurasva, joka korvattiin huomattavasti pehmeämmällä kookospohjaisella rasvalla. Sekä maku ja rakenne muuttuivat paljon, mistä ollaan jonkin verran saatu palautetta.”

Kosunen korostaa, että moni kuluttaja on myös pitänyt muutoksesta. Palmuöljystä luopuminen on pääasiassa nähty hyvänä ratkaisuna.

Pandan historia Vaajakoskella ulottuu 1920-luvulle asti. Kuva: Petteri Kivimäki

Mausta ollaan tarkkoina myös maailmalla, mikä hankaloittaa jalansijan saamista uusilla markkinoilla. Etenkin suklaan maku on makeismestarien mukaan hyvin maakohtainen.

”Sen takia emme paljon suklaata vientiin valmistakaan. Pitäisi tehdä juuri sille tietylle markkina-alueelle sopivaa suklaata, jos sitä haluaa viedä.”

Suomaisella lakritsilla sen sijaan on kysyntää myös ulkomailla. Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa kuluttavat kaikki paljon lakua. Blomqvistin mukaan puolet Pandan tuottamasta lakusta lähteekin vientiin.

”Yhdysvallat, Kanada ja Iso-Britannia ovat suurimpia vientimaita.”

Euroopan unionin ulkopuolella erilaisten elintarvikelainsäädäntöjen takia pakkausmerkinnöissä saa olla tavallistakin tarkempana.

”Olin juuri viime vuoden keväällä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston järjestämällä pakkauslainsäädännön kurssilla päivittämässä tietoja.”

Lisäksi myös pakkausten design pitää suunnitella ulkomaita varten uusiksi. Karkkihyllyjen sijaan lakritsit löytyvät Yhdysvalloissa yleensä erilaisten terveystuotekauppojen hyllyiltä, jolloin myös pakkauksen pitää sopia uuteen ympäristöönsä.

Esimerkiksi lisäaineettomuutta kannattaa ulkomailla korostaa. Myös vegaanisia vaihtoehtoja arvostetaan, ja Pandalla on vientimarkkinoita varten kehitetty vegaaninen suklaa.

Suomessa asia voi olla jopa päinvastainen: Joillekin tuoteryhmille vegaanimerkintä voi toimia jopa oston esteenä, koska vegaanisen tuotteen ei arvella maistuvan yhtä hyvältä. Moni ei kuitenkaan muista, että monet karkit ovat jo vuosikymmenien ajan olleet vegaanisia.

”Tavallinen lakupussihan on vegaaninen tuote, mutta sitä ei välttämättä ole nostettu niin esille”, Blomqvist muistuttaa.