Broilerista tuli nopeasti suomalaisten suosikki – 30 vuotta sitten tapahtui jotain, mikä räjäytti kysynnän

Pihvit, fileet sekä suikaleet muodostavat lähes 75 prosenttia broilerimarkkinasta. Kuva: Kimmo Haimi

Broilerin historia on Suomessa melko lyhyt. Broileri tuli Suomeen 1960-luvulla maatalousnäyttelyiden tapahtumaherkkuna. Kuluttajapakattu tuore kana päätyi kauppoihin vasta 1980-luvulla.

Broileri-ilmiö sai vauhtia 1990-luvun valikoimalaajennuksista. Kanaa alkoi saada tuoreena, helposti kokattavassa muodossa ja kiinnostavissa makumaailmoissa. Erityisesti perheet ottivat broilerin omakseen.

1990-luvulla suomalaiset alkoivat suosia maustamattoman broilerin lisäksi maustettua broileria. HK Scanin Suomen siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Petri Toivola kertoo, että yritykselle Kariniemen hunajamarinadi oli pelinavaaja 30 vuotta sitten.

”Halusimme kehittää jotain aivan uutta. Kariniemen hunajamarinadin tuotekehityksen lähtökohtana oli löytää lapsiperheille sopiva herkku. Hunajamarinoidusta broilerisuikaleesta tuli nopeasti suosikkituote”, Toivola kertoo.

Hunajamarinoitu broileri on ollut jo pitkään yksi suomalaisten suosikeista. Kuva: Juha Sinisalo

Atrian siipikarjaliiketoiminnasta vastaava johtaja Matti Perälä kertoo, että kananlihan kulutuksen kasvu on ollut pitkään tasaista eli reilun kolmen prosentin luokkaa vuosittain.

”Joitakin vuosia kasvu on ollut lähes 10 prosentin luokkaa ja vastaavasti vastaan on tullut maltillisempiakin vuosia. Siirtyminen kuluttajapakattuun luuttomaan kanaan on ollut ilman muuta kulutusta lisäävä muutos”, Perälä kertoo.

Vuoden 2015 jälkeen kulutuksen kasvu on ollut hänen mukaansa kohtuullisen voimakasta. Tähän on syinä onnistunut alan tuotekehitys sekä yleiset kulutustottumusten muutostarpeet ja muutokset.

Kananlihan suosiota selittävät kulutustottumusten muutos ja pyrkimys vähärasvaisuuteen sekä terveelliseen ruokavalioon, Perälä kertoo.

”Kanaa pidetään vähärasvaisena ja terveellisenä vaaleana lihana. Kanatuotteet ovat maukkaita, ja tuotteita on erittäin monipuolisesti eri makumaailmoista. Lisäksi kananliha on aina mureaa, se valmistuu nopeasti ja sopii kiireiseen arkeen erittäin hyvin. Kanakastike on yksi Suomen suosituimmista kotona valmistetuista ruoista.”

HK Scanin Toivola nostaa esille myös kananlihan hinnan.

”Kana on yksi ruokatrendien superraaka-aine, jossa yhdistyvät perheiden lempiruokatoiveet ja ruokaostosten tärkeimmät valintakriteerit. Hinta-laatusuhde on yhä keskeisempi valintakriteeri, kun suomalaiset valitsevat mitä syödä. Kana vastaa hyvin tähän kysyntään”, Toivola sanoo.

Tällä hetkellä suomalaiset suosivat erityisesti luuttomia jalkaosia. Pihvit, fileet sekä suikaleet muodostavat lähes 75 prosenttia broilerimarkkinasta. Viime vuosina kovassa kasvussa ovat olleet reisi- ja paistileikkeet niin kotikeittiöissä kuin lounasravintoloissakin.

Lihan kulutuksen ympärillä käyty keskustelu ei ole Perälän mukaan vaikuttanut negatiivisesti kanan lihan kysyntään.

”Ehkä päinvastoin jonkin verran. Punaisen lihan kulutuksen tasaantuminen ja hienoinen laskukin näkyy varmasti kanan suosiossa”, Perälä kertoo.

Broilerin helppokäyttöisyys on yksi syy sen suurelle suosiolle. Kuva: Kari Salonen

Broilerintuotanto on kasvanut kysynnän myötä, ja Perälä ennustaa, että kananlihan kysyntä jatkaa kasvuaan vielä vuosia. Myös Toivola uskoo, että kananlihalle riittää kysyntää myös tulevaisuudessa.

”Kasvua kiihdyttävät siirtyminen punaisesta lihasta valkoiseen. Lisäksi tätä tukee siipikarjanlihan erinomainen sopivuus myös valmisteisiin ja valmisruokaan”, Toivola toteaa.

Broilerinlihaa saadaan jonkin verran myös vientiin, vaikka Atrialla käytännössä lähes kaikki kana myydään kotimaahan. Joitain sivutuotteita, kuten jalkoja viedään Kaukoidän maihin.

”Kiinan viennin täysimittaista käynnistymistä vielä odotetaan, ja odotukset aikaisempaa laajemmasta tuotevalikoimasta ovat toki olemassa. Suomen lähialueelle viedään ajoittain jalkaosia, lähinnä ylitarjontatilanteissa.”

HK Scan vie broileria muun muassa Ruotsiin Karinäs-tuotemerkillä ja Etelä-Koreaan siipiä ja varpaita.