Teinien ruokavaliosta päänvaivaa: Maku muuttuu, kun liha puuttuu
Pitäisi vielä sisäistää, että itse tehty ruokavalinta on yhtä hyvä kuin terveyden sanelema, mutta kiireessä ei ymmärrystä aina riitä.Jääkaapin sisällöstä huomaa, kuinka lapset kasvavat. Jos siellä ennen oli maitoa, jogurttia, ketsuppia ja muutama hillopurkki, nyt on kauramaitoa, kymmentä erilaista salsaa, smoothieta ja hummusta. Maidon on korvannut muodikas kauramaito.
Eipä siinä mitään, kukin syö mitä tykkää, ja kunhan lentävät pesästä, sitä mihin on varaa.
Vielä muutaman kuukauden olen kuitenkin nuorisonkin pääkokki, tai pikemminkin päänvaivakokki. Olen alkanut valmistautua teinien pesästä lähtöön tyhjentämällä pakastinta, mutta törmännyt vakaviin vaikeuksiin. Jostakin kumman syystä lihasta ja erityisesti sianlihasta on tullut nounou-ruokaa yhdelle perheenjäsenelle. Äidin maksamat lomalennot ovat kyllä ihan ok, mutta possu ei, joten syynä ei ole ilmasto, vaan muut syyt.
Siinäpä onkin pulma, kun pakastimeen varattu monensortin makkaravalikoima ei kelpaa, possun sisäfile ei kelpaa, kaikki jauhelihakaan ei kelpaa, pizzasuikale ei kelpaa, pekoni ja läskisoosin kylkisiivu ei kelpaa puhumattakaan joulukinkusta, josta minun piti tehdä hernerokkaa. Arrrrg!
Olen mielestäni melko luova, joustava, hyvä ja aika ajoin jopa mukavakin kokki, mutta välillä ahdistaa. Yllättävän moni ruokalaji nojaakin näköjään lihaan, enkä minä saa pataan ja soosiin hyvää makua ilman lihaa. Olen myös niin reilu, etten huijaa puhepesämällä possua broileriksi.
Versioida siis pitää ja ymmärrän loistavasti niitä, joiden perheessä on eri asioille allergisia ja siis ihan välttämätöntä tehdä omia annoksia. Pitäisi vielä sisäistää, että itse tehty ruokavalinta on yhtä hyvä kuin terveyden sanelema, mutta kiireessä ei ymmärrystä aina riitä.
Onneksi nuoriso on löytänyt pakastimesta entisiä inhokkejaan: puolukat surahtavat smoothien joukkoon ja pavut ovat yhtäkkiä parasta lisuketta kanalle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
