Hellan kulmalla: Suomen kesän klassisen nostalgisia makuja ovat ainakin uudet perunat, silli sekä vähäsen savuinen makkara
Vaikkei Suomi olekaan kulinarismin suurvalta, ei klassisten kotimaisten kesäherkkujen äärelle hävettäisi istuttaa suurempaakaan kansainvälistä herraa taikka rouvaa.
Uusia perunoita. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen vuodenajoista kesä on ylivoimainen suosikkini. Silloin kaikki on vähän enemmän elossa ja asiat liikkeessä. Luonto, ihmiset ja kokonaiset paikkakunnat heräävät kukoistukseen.
Kesään kuuluvat tietyt maut. Kesän ensimmäisenä hellepäivänä on ehdottomasti päästävä jäätelölle. Se täytyy nauttia ulkosalla, auringon paisteessa, jäätelökioskilta suoraan ostettuna ja vohvelilla.
Kesän koittaessa alkavat valmistua kasvukauden ensimmäiset kotimaiset mansikat, joihin on mahdotonta kyllästyä.
Kesän kenties kaikista klassisinta, ja samalla jollain tavoin myös nostalgisinta, makumaailmaa edustavat kuitenkin uudet perunat ja silli. Jos niiden kyytipojaksi saa vielä nuotion hiilloksessa grillattua, vähäsen savuista ja tuhdin lihaista makkaraa, kehkeytyy gastronomisesta elämyksestä lähestulkoon runollinen.
Sinivalkoisen herkuttelun voi vielä niin halutessaan vielä kruunata Turun sinapilla ja lasilla maitoa.
Tätä kirjoittaessahan alkaa tulla nälkä. Aurinko lankeaa viereiseen mäntymetsään ja taustalla pilkehtii sinisenä järvenselkä.
Alan suunnitella seuraavaa ruokailua, mutta samalla hetkellä aivoissa kiteytyy yhteiskunnallisempikin ajatus. Vaikkei Suomi olekaan kulinarismin suurvalta, ei kotimaisten kesäherkkujen äärelle hävettäisi istuttaa suurempaakaan kansainvälistä herraa taikka rouvaa.
Jos syöntihetken miljööksi vielä valikoituisi perinteinen mökkiranta järvineen, saattaisi elämys olla mieleenpainuva heillekin.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
