Pakon sanelemasta jutusta terveysvalinnaksi – alkoholiton olut valtaa hyllytilaa monesta syystä

Erityisesti alkoholittomat oluet kiinnostavat suomalaisia. Kuva: Carolina Husu

Ei tarvitse muistella kovinkaan kaukaista historiaa, kun alkoholittomia oluita ei ruokakaupasta juuri löytänyt. Viime vuosina alkoholittomat oluet ovat kuitenkin vallanneet hyllytilaa pienistäkin marketeista, eivätkä ne suinkaan ole siellä koristeena, kertoo Hartwallin oluiden kategoriamarkkinointijohtaja Heikki Savolainen.

”Jos alkoholiton olut oli ennen käytännön sanelema juttu esimerkiksi raskaana oleville, nykyään se on todellinen vaihtoehto alkoholilliselle tuotteelle.”

Tipattoman tammikuun viettäminen on perinteisesti näkynyt notkahduksena alkoholipitoistenjuomien myynnissä. Alkoholittomilla oluilla on nykyään kuitenkin myyntipiikki paitsi tammikuussa, myös esimerkiksi jouluna, juhannuksena ja muina juhlapyhinä, jolloin perinteinen valinta on ollut nimenomaan alkoholillinen juoma.

Savolainen huomauttaa, että nykyään on sosiaalisesti täysin hyväksyttävää valita alkoholiton vaihtoehto ympäri vuoden.

”Olen ylpeä tällaisesta suomalaisen olutkulttuurin kehityskulusta.”

Takavuosina alkoholittomia oluita saatettiin kutsua esimerkiksi vähemmän mairittelevalla termillä ”tiskivesi”. Savolaisen mukaan nykyiset alkoholittomat oluet ovat eri tuotteita kuin vuosikymmenen takaiset, sillä valmistusmenetelmät ovat viime vuosina kehittyneet.

Aiemmin alkoholittomia oluita pystyttiin valmistamaan lähinnä käymislämpötilaa säätelemällä. Käytännössä olutta käytettiin siis matalassa lämpötilassa, jolloin hiiva ei toiminut kunnolla, tai lämpötila nostettiin niin korkeaksi, että hiivan toiminta loppui. Kummassakaan tapauksessa olut ei päässyt käymään loppuun, ja lopputulos jäi keskeneräiseksi ja makean makuiseksi.

Nykyään alkoholittomia oluita valmistetaan esimerkiksi vakuumitislaamalla, jolloin valmiista oluista tislataan pelkkä alkoholi pois alipainetta hyödyntämällä. Alkoholi on mahdollista poistaa myös käänteisosmoosimenetelmällä, jossa alkoholi poistetaan korkeassa paineessa käyttämällä puoliläpäisevää kalvoa, jonka läpi pääsevät vain tietynkokoiset molekyylit.

Erikoisoluissa voidaan myös käyttää erikoishiivoja, joiden avulla käyminen loppuu jo ennen alkoholin muodostumista.

Savolainen uskoo, että uusia alkoholittomien oluiden valmistusmenetelmiä nähdään jatkossakin. Luvassa saattaa olla myös hybridimalleja, joissa hyödynnetään erilaisia hiivoja ja alkoholinpoistomenetelmiä samassa alkoholittomassa tuotteessa.

Alkoholittomien oluiden makumaailma myötäilee Savolaisen mukaan nykyään sitä, mitä tavallisiltakin oluilta halutaan.

”Raikkaudessa, pyöreydessä ja humalan maussa ei tarvitse tehdä kompromisseja, olipa oluessa alkoholia tai ei. Samoja aleja ja stouteja on tarjolla.”

Nykyään alkoholittomien tuotteiden osuus Suomen koko 340 miljoonan litran vuosittaisesta olutmyynnistä on viitisen prosenttia. Savolaisen mukaan kasvunvaraa on jo lähivuosina 10 prosenttiin asti.

Alkoholittomien oluiden myyntimäärien kasvua tukevat monenlaiset ilmiöt, Savolainen kertoo. Ensinnäkin terveys ja hyvinvointi ovat monien eri elämänalueiden trendejä, ja terveelliseen elämäntapaan sopii myös alkoholin haittojen välttely. Alkoholiton olut sisältää myös keskimäärin 40–50 prosenttia vähemmän kaloreita kuin sama juoma alkoholillisena versiona.

Savolainen huomauttaa, että alkoholittomat oluet ovat myös laajentaneet oluen nauttimisen tilanteita. Nollaprosenttinen voi olla vaihtoehto myös lounaan kanssa tai ennen autoilemaan lähtöä.