Autoilija kaipaa ruualta nopeutta ja helppoutta – näistä syistä noutopöytään ajetaan joskus ihan varta vasten

Kahviot alkoivat yleistyä huoltoasemien yhteydessä 1950-luvulla. Vähitellen autojen huoltamiseen käytetyt hallit muuttuivat yhä useammin myymälöiksi. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Suomi on pitkien välimatkojen maa, ja nälkähän iskee myös autossa istuessa. Huoltoasemilla on tankattu niiden olemassaolon ajan autoja, mutta pitkään myös ihmisiä.

Kahviot alkoivat yleistyä suomalaisten huoltoasemien yhteydessä 1950-luvulla. Makkara oli pitkään ainoa tarjolla ollut lämmin ruoka, mutta muuten tielläliikkujien oli yleensä tyytyminen kahvitteluun.

Suomi autoistui kunnolla vasta suuren rakennemuutoksen aikaan 1960-luvulla. Tyhjenevän maaseudun pikkukylien elinvoimaisin palvelu, ja samalla ihmisten kokoontumispaikka, saattoi olla juuri huoltoaseman baari.

1970-luvulla parintuhannen huoltoaseman verkosto kattoi jo jokseenkin koko maan. Saman vuosikymmenen menestyksekäs tv-sarja Tankki täyteen kuvasi myös ilmiön kääntöpuolta: kaikki huoltoasemat eivät enää sijainneet liikennevirtojen kannalta kannattavalla paikalla.

1990-luvulla alkoi kehityskulku, jonka vuoksi huoltoasemilla enää harvoin huolletaan autoja. Vanhoista autojen huoltoon käytetyistä halleista tuli yhä useammin marketteja.

Nykyään Suomen maanteiden varrella on satakunta ABC-liikennemyymälää, ja niiden myydyin ruokavaihtoehto on vuodesta toiseen sama. Noutopöydän antimet maistuvat suomalaisille.

ABC-ravintoloiden kehityspäällikkö Teemu Vehniäinen S-ryhmästä kertoo, että ”noutopöytä” naputellaan kassakoneeseen 4,5 miljoonaa kertaa vuosittain.

Vehniäisen mukaan noutopöydän valitsevat kaikenikäiset asiakkaat, ja viime vuosina myös nuoret asiakkaat ovat aiempaa useammin valinneet juuri noutopöydän. Miehet valitsevat noutopöydän hieman naisia todennäköisemmin.

Noutopöydän kestosuosion syiksi Vehniäinen arvelee, että se tarjoaa tielläliikkujille hyvällä tavalla ”pikaruokaa”, sillä ruuan ääreen pääsee heti. Yleensähän huoltoasemalta matkan on nimenomaan tarkoitus lähteä pian liikkeelle.

Toisaalta noutopöytä saatetaan erityisesti jouluna sekä äitien- ja isänpäivän aikaan valita siksi, että sitä varten on varta vasten ajettu paikan päälle. Tällöin noutopöydän valinnassa korostuu helppous.

Noutopöydän kestosuosikkeja ovat Vehniäisen mukaan erilaiset lihapitoiset ruuat, kuten lihapullat ja kebab. Viime vuosina entistä useampi on valinnut lautaselleen kanaa.

Vehniäisen mukaan kaikki ABC-ravintoloissa tarjottava liha on pelkästään kotimaista. Tämä koskee hänen mukaansa sekä noutopöytää että muitakin ravintolan ruokavaihtoehtoja.

Noutopöytä muuttuu jatkuvasti ihmisten ruokailutottumusten mukana, mutta Vehniäinen huomauttaa, että vähittäistä muutosta voi olla vaikea havaita. Jos kuitenkin nykyistä tilannetta verrataan vaikka 20 vuoden takaiseen, erityisesti kasvisten osuus on kasvanut asiakkaiden lautasilla. Noutopöytään kuuluu salaattipöytä, joka uudistettiin viimeksi vuonna 2024.

”Olemme tarjonneet jo muutaman vuoden ajan liha- ja kalaruokien lisäksi kasvisruokaa, jota on tarjolla joka päivä”, Vehniäinen kertoo.

Lähteenä käytetty myös: Kotiliesi 19.10.2024