Pohjoismaiset suositukset linjaavat lihan syömistä
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset eivät muutu dramaattisesti, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoo. Hän on osallistunut tiiviisti suositusten laadintaan yhteistyössä yli sadan pohjoismaisen tutkijan kanssa.
Suomessa on jo ehditty aprikoida, kuinka yksityiskohtaisia suosituksia lihan kulutuksesta on luvassa. Fogelholmin mukaan suosituksiin on kirjattu vain suuntaviivoja, ei grammoihin asti meneviä ohjeita.
Punaisen lihan ja lihajalosteiden liiallisesta kulutuksesta varoitetaan suosituksissa ensi kertaa. Keskeiset perusteet liittyvät Fogelholmin mukaan terveyteen, esimerkiksi syövän, kakkostyypin diabeteksen ja sydäntautien riskin vähentämiseen.
”Tämä on ennen kaikkea viesti runsaasti punaista lihaa syöville”, Fogelholm korostaa. Kohtuullinen kulutus on edelleen suositusten mukaista.
Suosituksissa ei ole mainintaa siitä, kuinka monta kertaa viikossa on järkevä syödä punaista lihaa.
”Itse tulkitsen niin, että sopiva suositus voisi olla kolme tai neljä kertaa viikossa pääaterialla. Jos syö lihaleikkeleitä leivällä, suositus voisi olla kahdella tai kolmella pääaterialla.”
Lihan kulutus vaihtelee Pohjoismaissa merkittävästi. Se on yksi syy, jonka vuoksi yhteisiä suosituksia ei viety lautaselle asti.
Esimerkiksi Tanskassa kulutettiin lihaa toissa vuonna 116 kiloa. Suomessa vastaava määrä oli 78 kiloa eikä kulutus viime vuonna siitä kasvanut. EU-maiden keskiarvo oli 87 kiloa.
”Meillä ei ole syytä paniikkiin. Nykyinen kulutustaso on Suomessa ihan ok.”
Suositeltu ruokavalio voi sisältää aiempaa enemmän hyvälaatuista rasvaa hiilihydraattien kustannuksella. Tätä muutosta Fogelholm luonnehtii merkittäväksi.
”Viesti on se, että tulemme toimeen vähemmilläkin hiilihydraateilla. Voimme sen sijaan syödä enemmän kasvirasvoja ja kalaa, jos huvittaa.”
Tällä hetkellä syödään liikaa sokeria ja vähäkuituista puhdistettua viljaa. Niiden sijaan suositellaan vaihtoehtoisesti täysjyväviljaa tai hyviä rasvoja.
”Ennen ajateltiin, että ruuan pitää olla vähärasvaista. Uusien suositusten näkökulma on selkeästi toinen. Ne eivät enää kehota vähärasvaiseen ruokavalioon.”
Vakuuttavaa tutkimusnäyttöä on saatu melko rasvaisen Välimeren ruokavalion terveellisyydestä. Rasva ei tarkoita voita, vaan reilua öljyn käyttöä, kalaa ja pähkinöitä.
Pohjoismaisten suositusten laatijat ovat halunneet ensi kertaa nostaa esiin myös ruokavalintojen vaikutuksia ympäristöön. ”Ravitsemussuosituksiin ne eivät juurikaan vaikuta.”
Hiilijalanjälkeen painottuvassa tarkastelussa esiin nousee painavimpana lihan kulutus. ”Hiilijalanjälki pienenee, jos eläinkunnan tuotteita ja etenkin lihaa kulutettaisiin vähemmän”, Fogelholm tiivistää.
Suomalainen lihan tuotanto on Fogelholmin mielestä ekologisesti hyvinkin kestävällä pohjalla verrattuna moniin muihin maihin.
”Toivoisin, että kestävästä tuotannosta oltaisiin myös valmiita maksamaan vähän enemmän silloin, kun lihaa käytetään.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
