Varsomiset vähenevät kaikilla roduilla
Liharem teurastaa hevosia Kouvolan Kausalassa. Pekka Raanoja (oik), Ari Metso ja Jyrki Ristkari leikkasivat ruhoa vuonna 2013. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoYleinen kansainvälinen taloustilanne heijastuu myös suomalaiseen hevosalaan, viime vuoden tilastot osoittavat.
Huolestuttavimmat ovat kasvatuksen luvut, toteaa Hippoliksen projektipäällikkö Anne Laitinen.
Varsojen määrät ovat vähentyneet lämminverisillä ravureilla sekä useimmilla ratsuilla ja poneilla viidettä vuotta peräkkäin.
Suomenhevosilla varsamäärän väheneminen jatkunut neljä vuotta. Vähennys on sitä luokkaa, että se uhkaa kaventaa geneettistä perimää vaarallisesti.
Suomenhevosten määrä on kääntynyt selvään laskuun. Muilla roduilla tuonti on pitänyt hevosmäärät edelleen suhteellisen muuttumattomina.
Laitinen kiinnittää myös huomion teurastusten vähentymiseen. ”Lähes puolet lopetetuista hevosista meni vielä toissa vuonna elintarvikekäyttöön, mutta nyt niitä oli vähemmän.”
Teurasmäärä kasvoi 2000-luvulta vuoteen 2013 asti. Hevosten poistumasta meni toissa vuonna teuraaksi 47 ja viime vuonna 40 prosenttia.
Elintarviketeollisuus kaipaisi Laitisen tietojen mukaan hevosia enemmän ja tasaisemmin kuin mitä niitä saadaan. Tilaston mukaan viime vuosina kotimaasta on toimitettu teuraaksi hevosenlihaa vain 20–25 prosenttia tuontimääristä.
Laitinen pohtii, onko teurastuksen hiipuminen myös liityksissä taantuman pitkittymiseen.
”Jos on vara pitää hevosta, niin luulisi olevan vara hoitaa se teuraaksi”, hän sanoo viitaten siihen, että teurastus on kaikesta huolimatta ekologinen ja vastuullinen lopetus itselle tärkeälle eläimelle.
”Vaikkei lihasta saatava korvaus ole kuin sen verran, että saat matkakulut katettua, niin onhan sekin edes jotain.”
Hevostilastoja kokoavilla alan järjestöihmisillä on näppituntuma, että ravisuunnalla lopetettavat hevoset päätyvät elintarviketeollisuuden käyttöön paremmin kuin ratsuväeltä.
Laitinen pitää tätä harmillisena ilmiönä. ”Jos sama raha menee tarvikkeisiin, mitä eläimen kuljetus teuraaksi maksaisi, niin sopii sitä ihmetellä.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
