Evira panee paistijauhelihan myyjät ruotuun
Matti Ahon oli helppo siirtyä maa- ja metsätalousministeriön näköalapaikalta Eviran pääjohtajaksi.”Kun tulin tänne, edessäni oli tulossopimus, jonka olin itse allekirjoittanut.” Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoJos vastuullisuusasioista kerrotaan pakkauksessa kuluttajalle, väitteiden pitää olla totta.
Kyllä
kuluttaja haluaa
tietää, mistä
liha
on tullut.
Päätöksen valmistelu etenee nyt toisin kuin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho olisi toivonut. Hän odotti elinkeinon pystyvän itse määrittelemään uudet kriteerit paistijauhelihalle.
”Valitettavasti lihatalojen vastaukset olivat kovin ristiriitaisia”, Aho kertoo.
”Joidenkin mielestä pienikin määrä paistia riittää, toisten mielestä sitä ei tarvita ollenkaan, koska paistijauheliha on vain kauppanimi.”
Kauppanimi ei kuitenkaan saa pakkausmerkintäasetuksen mukaan johtaa kuluttajaa harhaan.
Evira sai viime syksynä näyttöä siitä, että paistijauhelihaan käytetään yleisesti muitakin ruhonosia kuin paistia.
Moni kuluttaja kokee tulleensa harhautetuksi tai ainakin yllätetyksi, niin myös Aho.
”Kuluttajana olin pettynyt.”
Aho ei äkkiseltään näe paljonkaan yhteistä paistijauhelihan kauppanimiongelmalla ja päivittäin otsikoissa pyörivällä hevosenlihalla.
Pääjohtaja myöntää, että kummassakin tapauksessa kuluttajaa on johdettu harhaan. Lisäksi toimijat ovat tavoitelleet taloudellista hyötyä käyttämällä ilmoitettua halvempia raaka-aineita.
Pakkaukseen merkitsemätöntä hevosenlihaa on paljastunut helmikuun puolivälistä alkaen lähes päivittäin ympäri Eurooppaa, jopa Aasiassa asti.
”Ei tätä ongelmaa selvitetä pistokokeilla, vaan siten, että raaka-aineiden jäljitettävyyttä parannetaan ja firmat ottavat selvää, mistä ja keneltä raaka-aine on tullut.”
Ahon mielestä on erittäin positiivista, että suomalaiset lihatalot kertovat entistä enemmän alkuperästä, osin tilalle asti.
Aho kannustaa elintarviketeollisuutta merkitsemään oma-aloitteisesti alkuperän myös lihajalosteisiin ja valmisruokiin. Tämä ei vielä ole pakollista.
”Hevosenlihakohun luulisi pistävän aivot hyrräämään. Kyllä kuluttaja haluaa tietää, mistä se liha on tullut.”
Ensi vuoden lopulla velvoitteita saattaa tulla, kun EU:n kuluttajainformaatioasetusta aletaan soveltaa jäsenmaissa.
Ahon mukaan on selvää, etteivät ruokarikkomukset pääty hevosenlihaan.
Herkkiä huijaukselle ovat etenkin ne tuoteominaisuudet, joita ei laboratoriokonstein saa selville. Tähän ryhmään kuuluvat Ahon mukaan esimerkiksi muuntogeenisyys, luomu ja eläinten hyvinvointi.
Pakkauksissa on alettu kertoa myös yrityksen vastuullisuudesta, esimerkiksi vesi- ja hiilijalanjäljestä.
”Jos vastuullisuusasioista kerrotaan pakkauksessa kuluttajalle, väitteiden pitää olla totta.”
Aho ennakoi, että Evira joutuu entistä enemmän tekemisiin harmaan talouden kanssa.
”Meillä on jo hyvä yhteistyö poliisin kanssa. Arkipäivää se on eläinsuojeluvalvonnassa, missä poliisi on eläinsuojeluviranomainen.”
”Nyt yhteistyö on laajentunut sisämarkkinakaupan ja kolmansien maiden valvontaan. Tulli ja verottaja ovat tässä myös tärkeitä osapuolia.”
Aho kannustaa ravintolan tai kaupan asiakasta kysymään rohkeasti ruuan alkuperää. Jos tuotteessa kaikki ei ole kohdallaan, kuluttajalla on käytettävissä kaksi väylää.
”Ensin on syytä antaa palaute sille taholle, jonka kanssa asioi. Jos palaute ei mene perille, otetaan yhteyttä kunnan elintarvikevalvontaan. Tarvittaessa mukaan tulee tämä meidän putiikki.”
Eviran perinteinen tehtäväkenttä ulottuu ruokalautaselta navetan perälle. Ihmisten turvallisuuden lisäksi valvotaan eläinten hyvinvointia. Tutkimusta ja riskinarviointia varten on useita kerroksia omia laboratoriotiloja.
Malli poikkeaa Ruotsista, jossa vastaavia tehtäviä hoitavat elintarvikevirasto, maatalousvirasto sekä valtion eläinlääketieteellinen laitos.
”Tämä meidän mallimme on ehdottomasti parempi”, Aho katsoo. ”Toimiala on kokonaisuus, jota voidaan johtaa yhtenäisesti ja tehokkaasti.”
Evira on keskivertoa suurempi valtionhallinnon keskusvirasto. Viime vuoden lopussa sen palveluksessa oli 725 henkilöä. Menoja kertyi 61 miljoonaa euroa.
Pääjohtaja uskoo viraston säästyvän raskailta menoleikkauksilta.
”Tehtävät eivät takuulla vähene. Meidän toimiala on, niin kuin otsikoista näkyy, joka päivä esillä.”
Sopeutuminen ilmastonmuutokseen työllistää pääjohtajan mukaan Eviran väkeä jatkossa entistä enemmän. Tavalla tai toisella on hallittava uusia riskejä, jotka vaikuttavat esimerkiksi kotieläinten ja tuotantokasvien terveyteen.
”Suomessa on pystyttävä myös pitkällä aikavälillä tuottamaan ruokaa ja enemmän ruokaa kuin aiemmin. Meidän tehtävämme on olla varmistamassa ruuan tuotannolle kunnollisia edellytyksiä.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
