EKP:n koronlaskua pidetään varmana – korkopäätös iltapäivällä 14:45

Euroopan keskuspankilta odotetaan rahapolitiikan keventämistä ja 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron laskua. Kuva: Martti Kainulainen

”Meillä on jännittävä päivä tänään, uuden kauden alku”, arvioi Ålandsbankenin korkosijoitusjohtaja Jyri Suonpää.

Euroopan keskuspankilta markkinoilla odotetaan lähestulkoon varmana EKP:lta ensimmäistä koronlaskua.

Ohjauskoron lasku on kooltaan minimaalinen, 0,25 prosenttiyksikköä nykyiseltä 4,50 prosentin tasoltaan. Merkitykseltään se on uuden alku, kun inflaatio on Euroalueen ja USA:n keskuspankkien kireällä rahapolitiikalla saatu taltutettua.

Euroalueella inflaatio lähestyy EKP:n tavoitteeksi asettamaa noin kahta prosenttia. Viimeiset prosentit kymmenykset vielä odottavat.

Markkinoilla koronlasku on jo esimerkiksi euribor-markkinakoroissa diskontattu, ja korot ovat hiipineet askel ja päivä kerrallaan alas portaita.

Keskiviikkona 5. kesäkuuta asuntolainoissa yleisesti käytetty vuoden euribor noteerattiin 3,690 prosenttiin. Edellisenä päivänä noteeraus oli 3,715 prosenttia.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula julkaisi tuoreessa blogissaan EKP:n mahdollisen korkopäätöksen vaikutuksia.

Suomen talouden kannalta Euroopan keskuspankin harjoittama rahapolitiikka on ollut liian kireää, ja koronlasku tervetullut.

Suomessa kotitalouksien ja yritysten lainojen korot on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Saksassa käytössä ovat tyypillisesti kiinteät korot. Saksalaiskuluttaja ei välttämättä ole edes huomannut omassa taloudessaan rahapolitiikan kiristymistä, toisin kuin Suomessa.

”Mutta eihän neljännesprosenttiyksikön suuruinen ohjauskoron leikkaus vielä sellaisenaan käänteentekevä ole. Varsinkin kun se on pitkälti jo etukäteen markkinoilla hinnoiteltu”, Mursula kirjoittaa.

Koronnostojen sarjan päättymistä se kuitenkin tarkoittaisi. Psykologinen vaikutus kuluttajille ja yrityksille voi olla merkittävä. Nyt Investoinnit ja isommat kulutuspäätökset ovat jääneet vähintään osin tekemättä epävarmuuden vuoksi.

Suomen talous tikittää tänäkin vuonna pääosin kulutuskysynnän varassa.

EKP tekee korkopäätöksensä keskiviikkona kello 14:45. Sitä seuraa pääjohtaja Christine Lagarden tiedotustilaisuus kello 15 jälkeen.

Markkinoilla huomiota kiinnitetään eritoten, miten EKP näkee ja sanoo tulevasta talouskehityksestä, inflaatiosta, työllisyydestä loppuvuonna ja vuosien 2025 ja 2026 osalta.

Vielä vuoden alussa keskuspankilta odotettiin jopa seitsemää peräkkäistä koronlaskua. Nyt odotukset ovat 2–3 varovaisessa askelmassa alaspäin.

Syyskuussa ja joulukuussa EKP:lla on omaa talousdataa kokoustensa pohjaksi. Silloin voi odottaa seuraavia koronlaskuja. Heinäkuun korkokokoukselta sitä ei vielä odoteta.

EKP:lta odotetaan luotettavuutta ja ennustettavuutta rahapolitiikassaan. Siksi ohjauskoron jättäminen nykyiselle 4,5 prosentin tasolle olisi järkytys osake- ja sijoitusmarkkinoille.

Markkinoilla on otettu ennakkoa, ”förskottia”. Eväät on syöty jo ennakkoon.