”Ei kaikki punainen liha ole pahasta”
Charolaiskarjan pomo pääsee pian laitumelle emolehmien joukkoon. Karja laiduntaa lähes puolet vuodesta etupäässä luonnonlaitumilla, Aarne Schildt kertoo. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoPORVOO (MT)
Schildtin suvun omistamasta kartanosta tehtiin viime vuonna kahden isännän osakeyhtiö. Aarne Schildt, 30, vastaa 250-päisen charolaiskarjan hoidosta ja Marcus Walsh, 48, metsänhoidosta sekä matkailupalveluista.
Isännät eivät ole sukulaisia. ”Osakeyhtiö on tapa, jolla useampi perhe voi omistaa maatilan”, metsäalan yrittäjänä toiminut Walsh sanoo.
Tie osakkaaksi avautui, kun hän etsi omaa maatilaa ja hakeutui Bosgårdiin harjoittelijaksi.
”Tajusin, että Marcuksesta tulee varteenotettava kilpailija, jos ei lyödä hynttyitä yhteen”, Schildt naureskelee.
Upouusi luontopolku johtaa kartanon pihalta laitumien, peltojen, metsien ja perinnemaisemien äärelle. Opastetaulujen QR-koodeista löytyy kännykän avulla lisää tietoa, vaikkapa kottaraisen paluusta laitumille.
”Karjanhoidon lisäksi yleisö saa ulkonäyttelyssä läpileikkauksen eteläsuomalaisen maatilan luonnosta, toiminnasta ja historiasta”, Walsh tiivistää.
Hänen erikoisalaansa on jatkuva kasvatus, johon luontopolun metsäkohteilla voi tutustua. Esillä on myös riistanhoito.
Yleisölle avoin ja ilmainen polku on isäntien mielestä tärkeä keino lisätä tilalla tuotetun lihan arvostusta.
Walsh muistuttaa, ettei lähes puolen vuoden laidunkausi ole suinkaan halvin tapa tuottaa lihaa.
Aitaus ja valvonta tekevät siitä hyvin työvoimavaltaista.
Laiduntaminen on kuitenkin Schildtin mukaan olennainen osa karjan hyvinvointia.
”Vasta laitumella ne pääsevät kunnolla toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Luonnonlaitumella kuten rantaniityllä saadaan kaksinkertainen hyöty, kun laidunnus estää samalla umpeenkasvua.”
Luontopolulta voi katsella esimerkiksi vesijättömaalla käyskentelevää karjaa. Laidun on Natura-alue, jonka pitäisi pysyä kahlaajien ja monien muidenkin lajien vuoksi avoimena.
Bosgård myy kaiken lihan suoraan kuluttajille. Tilaukset sujuvat etupäässä netin kautta. Kesäkuussa tilalla avautuu myös oma kauppa ja kahvila.
”Suoramyynti on äärettömän hyvä lääke kannattavuuteen”, Schildt sanoo.
Walshin mukaan tukkumyynti on tuhoon tuomittu ajatus.
”Jos meidän pitäisi myydä liha tukkuhinnalla, koko homma kaatuisi siihen.”
Toukokuun alussa laidunlihasta tuli virallisesti myös luomulihaa. Hintaa nostettiin saman tien, mutta Schildtin mukaan maltillisesti.
Suomessa tuotettu naudanliha on Schildtin mielestä paras vaihtoehto, jos kuluttaja haluaa vähentää ympäristökuormitusta.
Bosgårdissa on päästy rehuomavaraisuuden ansiosta ravinteiden suljettuun kiertoon. Valtaosa pelloista on nurmea, joka sitoo typpeä. Kaiken lisäksi tilalta myytävä liha on uusmaalaisten lähiruokaa.
”Eläimet voivat Suomessa erittäin hyvin. Ei kaikki lihantuotanto suinkaan ole ympäristölle tai eläinten hyvinvoinnille haitallista. Tilanne on toinen siellä, missä lihantuotannon vuoksi kaadetaan sademetsää, syötetään eläimille soijaa ja dumpataan tuotanto ulkomaille.”
Walshin mielestä naudanliha on luksustuote, jonka hinta on naurettavan halpa.
”Suosittelen kuluttajille vähemmän lihaa ja enemmän huomiota eläinten hyvinvointiin. Maaseutumaisemamme on riippuvainen näistä uskomattoman hienoista eläimistä.”
Bosgård Oy on emoyhtiö, jonka liikevaihto yltää Schildtin mukaan tänä vuonna reiluun 700 000 euroon. Isännät omistavat pääosan myös ravintola- ja majoituspalveluihin erikoistuneesta Bosgård Catering Oy:stä.
Investointia uuteen kylmäpihattoon on harkittu, mutta nykyisillä lihan hinnoilla miljoonaluokan investointi ei näytä houkuttelevalta. Liiketoimintaa vahvistetaan tällä hetkellä palvelujen kehittämisellä ja lihan jatkojalostuksella.
Luontopolku maksoi kaikkine tietöineen noin 20 000 euroa. Opasteet on laadittu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. Matkailijaryhmät voivat tilata oppaan, mutta myös omatoiminen kiertely on sallittua.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
