Liha-alan jakautuminen ääripäihin, pieniin ja suuriin, jatkuu
Lihateollisuuden polarisoituminen eli jakautuminen kahteen ääripäähän jatkuu. Neljä suurta lihataloa hallitsee alaa. Niiden rinnalle syntyy yhä enemmän pieniä, pääosin alueellisesti toimivia yrityksiä.
Näin todetaan työ- ja elinkeinoministeriön ja elykeskusten laatimassa lihateollisuuden toimialaraportissa, joka julkistettiin perjantaina.
Kun ala keskittyy ja tehostaa toimintojaan, työpaikat vähenevät. Pienimuotoisen lihanjalostuksen kasvu ei riitä korvaamaan suurten yksiköiden työpaikkavähennyksiä.
Lihateollisuus työllistää nykyisin 7 600 henkilöä. Välillisesti alan työllistävyys on moninkertainen.
Vaikka lihatuotteiden myyntihinnat ovat nousseet, alan keskimääräinen kannattavuus on melko vaatimatonta, raportin koonnut toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen elykeskuksesta toteaa.
Kilpailu alalla kiristyy edelleen. Talouden taantuma jatkuu, kuluttajien ostovoima supistuu ja hintatietoisuus lisääntyy. Kaupan myynnin määrä ei juurikaan kasva.
Keskittyneen kaupan neuvotteluvoima suhteessa teollisuuteen on Suomessa hyvin vahva, ja sen arvioidaan kasvavan edelleen.
Kaupan omat ”private label” -tuotteet sekä tuontituotteiden lisääntyminen hyllyissä kiristävät hintakilpailua entisestään.
Kun lihatuotteiden menekki Suomessa ei kasva, markkinoita voi kasvattaa vain nostamalla jalostusarvoa, raportissa todetaan.
Yritykset kehittävätkin aktiivisesti uusia tuotteita ja parantavat vanhoja.
Tuotteiden elinkaaret lyhenevät jatkossa entisestään ja uutuuksia lanseerataan tiuhaan.
Raportti toteaa kuluttajien arvostavan kotimaisuutta, ruokaketjun läpinäkyvyyttä ja eläinten hyvinvointia. Lähi- ja luomuruuan suosio kasvaa.
Toisaalta kuluttajat ovat entistä arvaamattomampia. Ruokatrendit ja arvot vaikuttavat valintoihin nopeasti, ja asiakkaiden vaatimusten täyttäminen vaatii yrityksiltä selvänäköisyyttä ja ennakointikykyä.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
