Perhon riistateurastamo tuo villilihan kuluttajan saataville
”Karhu pääsee
kuluttajien lautasille,
jos trikiininäyte
on puhdas”,
Keski-Pohjanmaan
maaseutuopiston
riistanhoidon lehtori
Teemu Keränen kertoo.
Myyntiin tarkoitettu liha
on pitänyt syyskuun alusta asti tarkastaa Eviran
hyväksymässä
riistantarkastuslaitoksessa.
Niitä on Suomessa
vasta muutama.
PERHO
Digitaaliohjatussa kylmiössä riippuu nyljettynä ensimmäinen saalis. Kaksisataakiloinen karhu kaadettiin muutamaa päivää aiemmin Perhon Peltokankaalla.
”Kyseessä on hyväkuntoinen naaras, joka oli ehtinyt syödä aika paljon talvivarastoa. Karhusta on otettu trikiininäytteet ja nyt odottelemme, onko se puhdas”, Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston riistanhoidon lehtori Teemu Keränen kertoo.
Jos liha soveltuu elintarvikkeeksi, karhu paloitellaan ja vakuumipakataan Kärkelän villilihan ensimmäiseksi eräksi.
”Villilihasta on suunniteltu teurastamomme tuotteiden brändiä, jota pyritään kehittämään lähiruoka-ajattelun hengessä.”
Maaseutuopiston uusi pienteurastamo vastaa riistalihan myynnin tiukentuneisiin vaatimuksiin.
Syyskuun alussa voimaantulleen lakimuutoksen myötä lahtivaja ei kelpaa enää myyntiin tai jatkojalostuksen tarkoitetun lihan tarkastukseen, vaan saalis pitää kuljettaa elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymään riistantarkastuslaitokseen eläinlääkärin leimattavaksi.
”Metsästäjät saavat myydä ’pyöreänä’ eli nahka päällä pieniä määriä riistaa, mutta jos kyse on valmiiksi nyljetystä ja paloitellusta lihasta, käytännössä sen tie menee tällaisen riistateurastamon kautta.”
Suomessa on vasta kaksi riistantarkastuslaitosta Kärsämäellä ja Kuusamossa, joten Perhon teurastamolle on tarvetta.
Riistan lihaa arvostavat niin kuluttajat kuin ravintolatkin, ja sen kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti.
Myyjän ja asiakkaan on kuitenkin ollut vaikea kohdata muutenkin kuin elintarvikebyrokratian takia.
”Myynti on törmännyt milloin teurastustilojen puutteeseen ja milloin siihen, ettei tunneta markkinoita, eli ei tiedetä, kuka oikeasti ostaisi ja mihin hintaan”, Keränen kuvailee.
”Toivon mukaan riistateurastamo toimii nyt yhtenä kokoavana tekijänä, että ostaja tietäisi mistä ostaa ja myyjä tietäisi mitä kautta lihan voisi saada markkinoille.”
Perhossa ollaan valmiita jakamaan projektissa kertynyttä tietotaitoa.
”Jos joku haluaa oppia teurastamon rakentamisesta, meiltä löytyy kyllä käytännön tieto, perusteelliset ohjeet sekä kokemusta koneista ja laitetoimittajista.”
Perhosta valmistuneiden riista-ammattilaisten työtilanne näyttää kohtuulliselta.
Oman yrityksen perustaminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan alan työpaikkojakin on tarjolla.
”Valmistuneita on riistanhoitajina, erätarvikekaupan myyjinä, oppaina sekä metsästysmatkailun ja riistankasvatuksen yrittäjinä. Lukiolaisille tämä on tietysti välivaihe eli he hakeutuvat yleensä jatkokoulutukseen.”
Päätoimisia metsästysmatkailuyrityksiä on Suomessa parikymmentä, mutta odotettavissa on, että määrä kasvaa kysynnän myötä. Päätoimisuutta hankaloittaa syksyyn keskittyvä sesonki, mutta varsinkin sivu-elinkeinona metsästys voisi olla piristysruiske maaseudulle.
Monipuolinen riistalajisto on Suomen valtti ulkomaisten metsästysmatkailijoiden silmissä.
”Maantieteellisesti mielenkiintoisen sijainnin takia meillä on samanaikaisesti eteläisiä, itäisiä ja pohjoisia lajeja.”
Ryhmiä ei silti ole pakko tuoda Saksasta asti, sillä metsästysmatkailu kiinnostaa yhä enemmän myös suomalaisia harrastajia. Kiireinen elämänrytmi saa kaupunkilaiset kaipaamaan valmiita paketteja.
”Esimerkiksi hyvillä vesilintujahdeilla olisi kova kysyntä, koska ne ovat aika nopeatempoisia ja niissä tapahtuu paljon.”
Rahanarvoinen idea olisi myös hyvälaatuiset sorkkaeläintrofeet.
”Volyymit ovat vielä aika pieniä, mutta sillä puolella olisi ostajia ja myös tavaraa mitä myydä.”
”Keskeistä on, että annetaan eläinten kasvaa aikuisiksi asti. Meillä ammutaan esimerkiksi hirvisonnit aivan liian nuorina”, Keränen muistuttaa.
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
