Lääkinnästä teuraskielto sadoille hevosille
Suomen hevoskannasta poistuu vuosittain noin 4 000 hevosta. Näistä viime vuonna teurastamoon päätyi 1 800 yksilöä.
”Ainakin 300–400 hevosella saattaa olla aiemman lääkinnän seurauksena teurastuskielto”, sanoo Suomen Hippoksen eläinlääkäri Nina Lehmonen.
Helmikuun puolivälissä Euroopan komissiolta tuli uusi teurastuskieltoon johtavien lääkkeiden lista. Listalta on poistunut monia lääkkeitä, jotka ennen aiheuttivat elinikäisen teuraskiellon. Niiden teurasvaroaika on nyt enää kuusi kuukautta.
Vielä vuonna 2007 maa- ja metsätalousministeriön työryhmäraportti totesi, että hevosen saama lääkintä jää valitettavan usein merkitsemättä hevosen tunnistusasiakirjaan.
”Tähän on varmasti tullut parannusta. Nuorempi eläinlääkäripolvi on tunnollisempaa”, uskoo Lehmonen.
Lääkitsemisessä tulisi ottaa huomioon myös omistajan suunnitelmat hevosen loppusijoittamiseksi.
”Eläinlääkärin pitäisi aina kysyä omistajalta saako hevosta lääkitä teurastuskiellon aiheuttavilla aineilla. Aina ei tätä muisteta kysyä. Eläinlääkäri ei esimerkiksi ponin kohdalla saata tulla ajatelleeksikaan, että sen viimeinen määränpää olisi teurastamo”, sanoo Lehmonen.
”Ratsujen ja ravihevosten välillä ei ole eroa lääkinnän määrässä, mutta ravihevosia viedään enemmän teuraaksi.”
Lääkinnässäkään edullisuus ei ole valttia. Edullisin tulehduskipulääke saattaa olla juuri se, joka aiheuttaa teuraskiellon.
Pahimmassa tapauksessa se aiheuttaa myös kontaminaatiovaaran, jolloin lääkitystä hevosesta saattaa siirtyä jäämiä myös esimerkiksi sen kanssa tarhaavaan hevoseen.
”Suomessa ollaan kuitenkin Euroopan kärkipäässä sekä hevosten rekisteröinnissä että lääkeainekirjanpidossa. Voin vahvasti epäillä, että tietyissä muissa Euroopan maissa jo hevosten rekisteröinti olisi puutteellista”, sanoo Lehmonen.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yksikönjohtaja Kyösti Siponen kertoo, että kolmannesta maasta EU:n alueelle tuleva hevosenliha tutkitaan ulkorajalla eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa.
”Tarkastus perustuu dokumenttien tarkistamiseen. Tehdään myös pistokokeita, joissa tehdään erilaisia jäämätutkimuksia, mukaan lukien lääkeainejäämät.”
”Tämän jälkeen liha siirtyy sisämarkkinatavaraksi, jonka jälkeen sille ei enää systemaattisesti tehdä tarkastuksia.”
Siposen mukaan hälytyksiä hevosenlihan lääkeainejäämistä EU:n ulkorajalla tulee ruokavalvontajärjestelmä RASFF:n kautta harvoin. Vuonna 2012 järjestelmä hälytti hevosenlihasta 13 kertaa.
Suomeen tuotiin viime vuonna hevosenlihaa suoraan EU:n ulkopuolisista maista noin puoli miljoonaa kiloa.
Eläinlääkinnällisessä rajatarkastuksessa tarkastetaan jokaisen tuontierän asiakirjat
sekä erän ja asiakirjojen yhteenkuuluvuus. Fyysinen tar-
kastus tehdään 2–100 prosentille tuontieristä niiden alkuperästä ja laadusta riippuen.
Mikäli liha on teurastettu EU-alueen teurastamossa, on luotettava siihen, että teurastamossa on noudatettu säädöksiä samalla tavoin kuin suomalaisissakin teurastamoissa.
SATU PITKÄNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
