Miten seniori-ikäiset miehet saataisiin innostumaan ruokakursseista? Kuopion kansalaisopisto on onnistunut kyseisessä haasteessa
Nuoret ovat Kuopion kansalaisopistossa löytäneet erityisesti luontoaiheisille ruokakursseille, kun taas koko perheen yhteiseksi ajanvietteeksi ovat nousseet sushit.
Esimerkiksi kasvisruokakurssien suosio on ollut nousussa viime vuosina. Kuva: Jaana KankaanpääSyksy on uusien harrastusten aikaa, ja tämä näkyy vuosittain kansalaisopistojen ruokakursseilla.
Esimerkiksi Kuopion kansalaisopistossa ruokakurssien tarjonta on tarkoituksella haluttu pitää laajana, kertoo kotitalouden suunnittelijaopettaja Anu Korhonen. Hän käy aina keväisin parinkymmenen ruokasisältöjä opettavan ammattilaisen kanssa läpi monenlaisia kurssitoiveita, ja monet ideoista päätyvät toteutukseen asti.
Valtaosa kursseista järjestetään Kuopiossa kaupunkialueella, mutta opistolla on kursseja myös maaseudulla, jonne opettajat kuljettavat raaka-aineet mukanaan.
Kuopion kansalaisopistossa kaikki kotitalouden ja muiden ruokasisältöjen tuntiopettajat ovat sivutoimisia, eli he pitävät ruokakursseja päivätyönsä ohessa tai esimerkiksi eläkepäiviltään käsin.
”Koska opettajia on paljon, kukin pääsee opettamaan omaa erikoisaluettaan”, Korhonen kuvailee.
Kurssitarjonta kattaa ruokaan liittyviä aiheita penninvenytysruuasta viininmaisteluun ja kotivaramurkinasta ja jouluruokiin ympäri maailmaa.
Korhosen mukaan heiltä kysytään usein, miten he ovat onnistuneet houkuttelemaan erilaisille ruokakursseille paljon miehiä, varsinkin seniori-ikäisiä. Kysytään siis tämä kysymys myös Maaseudun Tulevaisuuden puolesta.
Kuopiossa on pitkät perinteet miesten ruokakursseille, Korhonen kertoo. Oma opetuskeittiö mahdollistaa, että kursseja voidaan pitää aamusta iltaan, kun taas koulujen opetuskeittiöt ovat päivisin koululaisten käytössä.
Ruokakurssit kiinnostavat Korhosen mukaan kirjaimellisesti kaikenikäisiä. Lukuvuonna 2024–2025 eniten ilmoittautumisia kerännyt ruokakurssi on vanhempien ja lasten yhteinen sushikurssi.
Nuoria ja nuoria aikuisia kiinnostavat kurssitarjonnasta erityisesti kaikki luontoon liittyvä, olipa kyseessä sienestys, villiyrtit tai retkiruuan valmistus.
”Monelle nuorelle pariskunnalle ruokakurssit ovat myös yhteinen harrastus”, Korhonen lisää.
Viime vuosina suosiossa ovat Korhosen mukaan olleet myös kasvisruokakurssit. Lisäksi kestosuosikkeja ovat maailman keittiöiden makuihin perehdyttävät kurssit, ja joskus innostus tiettyyn maailmankolkkaan näkyy kansalaisopistossa muuallakin kuin keittiössä.
Esimerkiksi Japanin kulttuurin suosio näkyy myös japanin kielen ja mangapiirtämisen kursseilla.
Kansalaisopiston pitää tietenkin pystyä myös elämään ajassa, Korhonen muistuttaa. Enää kotitalouden perustaidot pilkkomisesta tiskaamiseen eivät välttämättä siirry kotona nuorelle sukupolvelle, joten myös perustaitoihin paneutuvia kursseja tarvitaan.
Muutama vuosi sitten Korhonen toteutti kyselyn kurssilaisten syistä tulla opettelemaan ruuanlaittoa kansalaisopistoon. Vastauksissa korostui muutama asia, kuten uusien ideoiden hakeminen arkiruokaan ja kurssien tarjoama sosiaalinen puoli.
Korhosen mukaan monelle käy niin, että ensimmäiselle kurssille tullaan varsinaisen asiasisällön vuoksi, mutta seuraaville osallistutaankin osana porukkaa.
”Jotkut jopa kirjoittivat, että kurssi on heille viikon kohokohta.”
Kansalaisopistot ovat osa vapaan sivistystyön koulutuksia, ja Korhonen on huolissaan siitä, miten paljon sivistystyöltä leikattiin rahoitusta. Leikkaukset tulivat voimaan vuoden 2024 alussa.
”Kaikilla ympäri Suomen pitäisi olla mahdollisuus kartuttaa uusia taitoja ja kehittää itseään varallisuudesta riippumatta, eikä tämä tietenkään koske pelkästään kotitaloutta”, Korhonen muistuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
