Mikään määrä suklaata ei tyydytä tämän makeisen himoa – suomalaisten suosimaa herkkua viedään maailmalle Pohjois-Amerikkaa myöten
Suomalaisten lakritsimakua voi kuvailla perinteiseksi, mutta pienemmät pakkauskoot kasvattavat suosiotaan.
Lakritsia voidaan pitää suomalaisena perinnemakeisena. Kuva: Sanne KatainenKuvittele mielessäsi marketin makeishylly jouluna ja pääsiäisenä. Eikö näytäkin melkoisen suklaapitoiselta?
Hieman syrjemmässä on se karkkihyllyn osa, jota sesongit eivät juuri hetkauta ja josta napataan herkkuja mukaan yhtä lailla kaamoksessa kuin keskikesällä. Kyseessä ovat tietenkin monenlaiset lakritsituotteet.
”Lakritsia myydään tasaisesti ympäri vuoden, vaikka olisi mikä juhlakausi käynnissä. Lakunystävät ostavat lakua vaikka jouluaatoksi, sillä eihän suklaa lakunhimoa tyydytä”, kertoo Orkla Suomen tuotekehittäjä Elina Lius.
Orklan tuotteita ovat muun muassa Panda-tuotemerkin makeiset, joita valmistetaan Jyväskylän Vaajakoskella.
Lakritsia voi pitää eräänlaisena suomalaisten perinnemakeisena, Lius pohtii. Suomalainen lakritsihylly onkin melkoisen laaja verrattuna käytännössä mihin tahansa muuhun maahan.
”Eräänkin työkaverini sydäntä lämmitti vastikään se, kun hän näki kaupan edessä teinipojan, jolla oli toisessa kädessä lakupussi ja toisessa lakupötköjä. Näin laku siirtyy uusille sukupolville.”
Lakritsin omaperäinen maku tulee lakritsiuutteesta, jota puolestaan saadaan lakritsikasvin juuria pesemällä, kuivaamalla, jauhamalla ja uuttamalla. Lakritsikasvia kasvatetaan ovat pääosin Kaakkois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa.
Suomalaisten lakumakua voi Liuksen mukaan kuvailla perinteiseksi. Tutulle mustalle lakritsille ja täytelakusekoituksille löytyy ostajia vuodesta toiseen.
”Perinteistä mustan lakritsin reseptiä ei lähdetä kevyin perustein muuttelemaan, sillä suurimmat lakritsin ystävät huomaisivat muutoksen heti”, Lius kuvailee.
Liuksen mukaan lakun ja siihen sopivien täytteiden tai raekuorten makuyhdistelmiä on kiehtovaa kehittää.
”Toki liian villit ideat jäävät yleensä kyllä koekeittiön pöydälle ja lopulta unohtuvat.”
Vaikka suomalaisten lakumaku on suhteellisen pysyvää, muutostakin on ilmassa: aiempaa pienemmät pakkauskoot nimittäin kasvattavat suosiotaan.
Makeispakkausten kokojen pieneneminen on osa laajempaa terveystrendiä. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että herkuttelu kuuluu elämään, mutta ydinkysymys kuuluu, haluaako herkuttelun määrän pitää kohtuullisena siten, että valitsee vähäsokerisia tuotteita vai siten, että pienemmän määrän perinteisiä makeisia.
”Aika moni valitsee mieluummin pienen pussin sitä kaikkein mieluisinta lempparia kuin ison pussin jotain, mikä maistuu hieman sinne päin. Itsekin teen niin”, Lius kuvailee.
Suomalaiset tunnetusti syöttävät mielellään lakritsia ja salmiakkia ulkomaisille vierailleen – varsin vaihtelevalla menestyksellä. Voisi siis kuvitella, että lakritsi maistuu vain suomalaisille.
Näin ei kuitenkaan ole asian laita. Pandan makeistehtaan 11 miljoonan kilon vuosittaisesta tuotannosta noin puolet on lakritsia ja siitä noin puolet menee vientiin. Panda on vienyt lakritsia maailmalle jo 60 vuotta, sillä vuonna 1963 vientimarkkinat avattiin Pohjois-Amerikkaan.
Tällä hetkellä Pandan tuotteiden tärkeimpiä vientialueita ovat muiden Pohjoismaiden ohessa Pohjois-Amerikka ja Iso-Britannia, mutta ehkä hieman yllättävästi myös Italiassa ja Espanjassa mutustellaan mielellään lakritsia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
