Bloggari: Tiedätkö mitä on täysjyvä? Yhdeksän prosenttia suomalaisista uskoo, että sitä saadaan banaaneista

Onko banaanissa täysjyvää? Täysjyväisyys tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, ettei mitään siemenen kolmesta osasta (leseet, alkio ja siemenvalkuainen) ole poistettu. Kuva: Marita Waenerberg

Moni pitää täysjyvän saantia tärkeänä, ja sitähän se onkin.

Täysjyvässä on paljon kuitua. Sillä on myös suolistobakteereihin suotuisa vaikutus.

Moni sitä vastoin ei tiedä, mitä täysjyvä oikeastaan on.

Nestlé teetti tutkimuksen, jonka mukaan yhdeksän prosenttia suomalaisista uskoo, että täysjyvää saadaan banaaneista.

12 prosenttia on sitä mieltä, että valkoisessa vehnäpatongissa on täysjyvää. Myös siemenet ja pähkinät ajatellaan täysjyväisinä.

Asiasta blogannut Krista Kupariharju epäilee, että ihmiset sekoittavat kuidun ja täysjyvän.

"Kuitu on vain yksi asia, mitä täysjyvä tarjoaa - lisäksi täysjyvä on muun muassa hyvä kivennäisaineiden ja vitamiinien lähde. Siemenistä ja pähkinöistä (ja jopa banaanista) saa sen sijaan kuitua, mutta eivät ne täysjyvää ole."

Toinen täysjyvään sekoitettava asia on kokojyvä.

"Kokojyvätuotteissa on kirjaimellisesti kokonaisia jyviä. Leipä voi siis olla leivottu kokonaan puhdistettuun vehnään, mutta pintaan on koristelumielessä ripoteltu muutama jyvänen."

Täysjyväisyys tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, ettei mikään siemenen kolmesta osasta (leseet, alkio ja siemenvalkuainen) ole poistettu, Kupariharju kertoo.

Kaikki viljatuotteet voivat olla täysjyvätuotteita, eivät vain leivät.

"Valveutuneimmat erottavat täysjyvän värin perusteella, eli tumma riisi on täysjyvää ja valkoinen ei ole. Leivän kohdalla ollaan ongelmissa.

Valkoisista valkoisin vehnäpatonki on klassinen esimerkki leivästä, joka ei ole taatusti täysjyvää. Vaaleita ovat kuitenkin väriltään myös täysjyväkauraleivät.

Kuituero näiden kahden välillä on melkoinen; vehnäpatonki sisältää kuitua 2,8 g/100 g, kun taas täysjyväkauraleipä 10 g/100 g.

Ehkä yllätyksenä tulee, että täysjyvästä saa myös proteiinia. Usein ajatellaan, että proteiinin saamiseksi pitäisi lusikoida rahkaa tai syödä pihviä.

"Todellisuudessa leivässä on vähintään 7 g proteiinia 100 grammaa kohden, kun taas maitorahkassa sitä on 9,8 g, eli ei mitenkään tuntuvasti enempää. "

Oikaisu 21.2. klo 13:57: Lusikoida rahkaa, ei rahaa.