Hallituksen tavoite ruokaviennin tuplaamisesta 4,5 miljardiin uhkaa jäädä toteutumatta − näin ETL korjaisi tilanteen

Suomen ruokavienti ei näillä näkymin ole tuplaantumassa nykyisen hallitusohjelman tavoiteajassa, kertoo ETL. Kuva: Johannes Tervo

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) odottaa Orpon hallituksen puoliväliriihestä päätöksiä, jotka parantavat ruoka-alan yritysten kilpailukykyä nykyisestä ja luovat niille ennakoitavat toimintaolosuhteet.

Hallituksen tavoite tuplata Suomen ruokavienti 4,5 miljardiin euroon on karkaamassa saavuttamattomiin kuukausi kuukaudelta, laskee ETL.

Lääkkeeksi ETL odottaa kasvuun tarvittavaa tahtoa ja veroporkkanoita. Nyt yritykset ovat joutuneet näpräilemään juomapullojen korkkien ja pakkausääntelyn kanssa.

”Jotta suomalaisilla olisi ruokaa ja työtä näinä epävarmoina aikoina, elintarviketeollisuuteen kohdistuvaa sääntely- ja maksutaakkaa on määrätietoisesti kevennettävä alan iskunkestävyyden vahvistamiseksi”, ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä linjaa.

Hallituksen on Käkelän mukaan muutettava sanat kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä teoiksi investointien ja kasvun saamiseksi liikkeelle.

”Hallitus on keskittynyt enemmänkin haitalliseen pisteverokikkailuun”, Käkelä huomauttaa.

Miljardi-investointeja on Suomessa jäädytetty noin 80 miljoonan euron makeisverotuoton toivossa. Makeisten kulutus ei aiemmassa makeisiin kohdistuvassa veron korotuksessa 2011‒2017 vähentynyt, mutta kansantaloudelle haitallinen tuonti lisääntyi.

Sääntelyn arvaamattomuus, viranomaisten vaihtelevat tulkinnat ja kankeat lupaprosessit ovat ETL:n jäsenyrityskyselyn mukaan toimintaympäristön pahimmat heikkoudet Suomessa.

Yksi ETL:n nelivedoksi nimetyn listan monista ehdotuksista on sujuvoittaa yritysten perustamista, päivittäistä toimintaa ja kehittämistä.

Liiton mukaan parempi sääntely voisi olla Suomen kilpailuetu. Maan hallitus on luvannut purkaa kautensa aikana 300 erilaista normia.

”Suomeen tarvitaan Ruotsin esimerkin mukainen pysyvä asiantuntijatoimielin, jonka tehtävänä on keventää Suomessa toimivien yritysten säädöstaakkaa sekä säädöksistä aiheutuvia hallinnollisia ja toiminallisia kustannuksia kilpailukyvyn ja työllisyyden vahvistamiseksi.”

Toimielin voisi sijoittua esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Toimielin tekisi eri ministeriöille konkreettisia esityksiä siitä, miten kansallisten ja EU-säädösten aiheuttamia kustannuksia voitaisiin keventää, helpottaa säädösten noudattamista ja edistää kilpailuneutraliteettia.

1. Toimintaympäristön on oltava ennakoitava ja kilpailukykyinen. Hallituksen EU-oikeuden vastainen esitys makeisten ja suklaan arvonlisäveron korotuksesta on luonut poliittisen riskin investointiympäristöön ja jäädyttänyt jo merkittäviä investointeja.

2. Investoinnit liikkeille kohdennetuilla veroporkkanoilla. Poistojärjestelmää olisi uudistettava korottamalla uuden kone- ja laiteinvestoinnin poistopohjaa yli 100 prosentin tason niin, että poistoja voitaisiin tehdä investoinnin todellista suuremmasta arvosta.

3. Lisäleikkaukset ammatilliseen koulutukseen torjuttava. Elintarvikeala on työvoimavaltainen ja jakautunut eri puolille maata, mutta yritykset kamppailevat osaajapulan kanssa. Ammatilliseen koulutukseen tehtävät uudet leikkaukset on torjuttava. Lisäksi korkeakouluissa alkaneille uusille

4. Suomi houkuttelevaksi avainhenkilöverotuksen uudistuksella. Avainhenkilöverotusta pitäisi muuttaa siten, että osa palkasta voidaan määräajan maksaa verottomana riippumatta palkan määrästä. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa.