Katja Uski muokkaa kasvinjätteet syksyllä kevyesti maahan. Kuva: Sanne Katainen
Näin suuri kasvimaa nelihenkisellä perheellä pitäisi olla, että sen sato riittää talven yli ja tuottaa taloudellista hyötyä
Pienimuotoisellakin hyötyviljelyllä on suuri merkitys oman ruokahuollon turvaamisessa. Asiantuntija suosittelee istuttamaan yhden mustaherukan, punaherukan, karviaisen sekä muutaman pensasmustikan ja vähän vadelmaa.
Oljen alla kasvimaa säilyy talven yli suojassa vesisateilta ja keväiseltä kuivumiselta. Kuva: Sanne KatainenHyötykasviyhdistyksen puutarhassa Helsingin Annalassa viljelykausi ei ole päättynyt sadonkorjuuseen. Kun sato on korjattu, kasvinosat silputaan ja viljelypenkkeihin levitetään kalkkia sekä puoliksi maatunutta kasvi- tai lantakompostia. Lopuksi maa peitetään oljella, joka suojaa talvella liettymiseltä ja keväällä kuivumiselta.
”Siellä katteen alla mikrobit sitten tekevät työtään ja parantavat maan mururakennetta”, Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Katja Uski myhäilee.
Naatit, lehdet, kompostimulta ja oljet – kaikki eloperäinen aines, jolla maan eliöitä ruokitaan, tekee maalle hyvää. Keväällä katteen alta paljastuu kostea, helposti muokattava maa, johon pääsee heti kylvämään.
”Maa on kaiken a ja o. Kaiken rakkauden ja hoivan minkä annat maalle, se antaa takaisin.” Katja Uski
”Maa on kaiken a ja o. Kaiken rakkauden ja hoivan minkä annat maalle, se antaa takaisin”, Katja Uski sanoo.
Viljelytaitojen säilyttäminen ja osittaiseen omavaraisuuteen pyrkiminen on nyt entistä tärkeämpää. Pienimuotoisellakin hyötyviljelyllä on suuri merkitys oman ruokahuollon turvaamisessa.
Oranssivartinen mangoldi sopii kääryleisiin, salaatteihin ja wokkeihin. Kuva: Sanne KatainenKatja Uski suosittelee istuttamaan yhden mustaherukan, punaherukan, karviaisen sekä muutaman pensasmustikan ja vähän vadelmaa. Aina on tilaa parille omenapuulle: yksi syyslajike ja hyvä pölyttäjä, kuten Valkea Kuulas.
”Aari on sopivan kokoinen alue nelihenkisen perheen kasvimaaksi.” Katja Uski
”Aari on sopivan kokoinen alue nelihenkisen perheen kasvimaaksi”, Uski pohtii.
Jo muutaman neliön ala tuottaa piristystä ruokapöytään. Puolelta aarilta varastot täyttyvät kohtuullisella vaivalla syyskaudeksi. Aarin suuruisen maan sato riittää talven yli ja tuottaa taloudellista hyötyä.
”Peruna, salaatti, mangoldi ja porkkana ovat viljelyvarmoja, punajuuri ja pinaatti nopeakasvuisia”, Katja Uski sanoo.
Retiisiä ja salaattia hän suosittelee kylvämään parin viikon välein. Jos kylvää kerralla paljon, ei kaikkea ehdi syödä ennen kuin sato menee vanhaksi.
Peruna on monikäyttöinen ruokapöydässä ja helppo viljeltävä. Kuva: Pasi Leino”Kesäkurpitsa onnistuu yleensä aina, samoin pensaspapu, kunhan kylvää lämpimään maahan. Pensaspapu antaa runsaan sadon, josta on hyötyä rahallisestikin.”
Uskin mukaan kastelun tarve on tullut monelle yllätyksenä.
”Jos kuivuus jatkuu viikkoja eikä ollenkaan kastella, sato jää pieneksi.” Katja Uski
”Jos kuivuus jatkuu viikkoja eikä ollenkaan kastella, sato jää pieneksi.”
Hyvin hoidetusta lavatarhasta voikin tulla enemmän satoa kuin kuivuuden vaivaamalta aarilta. Viiden kilon siemenperunasäkki antaa perheelle runsaan sadon ja yksi herukkapensas monta ämpärillistä marjoja, kunhan kastelusta huolehditaan.
Anisiiso lukeutuu Katja Uskin suosikkiyrtteihin. Kuva: Sanne KatainenPuhtaat yrtit antavat ruualle aromin. Kuivattuina ne on helppo säilöä pieneen tilaan. Valikoima määräytyy sen mukaan, mitä kukin on tottunut käyttämään.
”Monivuotinen lipstikka on hyvä liemiyrtti, salvia ihana pastaan. Yrttisuolaan sopivat basilika, persilja ja yrttiselleri”, Uski luettelee.
Hidaskasvuinen persilja kylvetään aikaisin keväällä.
”Anisiison tuoreita lehtiä voi silputa salaattiin. Kasvi on oiva teeaines. Sitruunamelissa on iltateeyrtti, joka säilyy talven yli avomaalla.”
Monikäyttöisestä mintusta saa ainekset teehen ja virkistävään jalkaöljyyn. Voimakkaasti leviävän kasvin juuristo on syytä rajata juuriesteellä.
”Aratkin yrtit talvehtivat, kunhan kasvupaikka valitaan huolellisesti. Sisämaassa ne istutetaan suojaiseen paikkaan, missä vesi ei seiso.”
”Yrtit houkuttelevat hyönteisiä läpi kesän”, Uski muistuttaa.
Piparjuuri antaa satoa heti lumen sulettua. Kuva: Sanne KatainenHän kehottaa kylvämään myös kukkia, sillä monipuolinen kasvusto tuottaa silmäniloa ja ravintoa hyönteisille. Tuttu kolmikko – kehäkukka, krassi ja samettikukka – toimii myös hyötytarhan terveyskasveina.
Monivuotista maa-artisokkaa ja piparjuurta päästään nostamaan heti lumen sulettua, retiisiä, tilliä, lehtisalaattia ja varhaisperunaa juhannukselta. Juureksia saadaan nauttia heinäkuulta alkaen. Joka neliö tulee käytettyä hyödyksi, jos uusintakylvöjä tehdään parikin kertaa.
Sadon lisääntyessä viileän säilytystilan tarve kasvaa.
”Juurikasvit säilyvät syksyllä maassa hyvin. Jos ei käytössä ole kellaria tai muuta säilytyspaikkaa, niiden voi antaa kasvaa mahdollisimman pitkään”, Uski sanoo.
Lehtikaali on riittoisa syysvihannes. Violettikukkainen jättiverbena houkuttelee perhosia ja hyönteisiä. Kuva: Sanne KatainenMyös lehtikaali kestää kylmää. Katja Uski tekee lehdistä sipsejä ja keittoa, sekoittaa niitä sämpylätaikinaan sekä kuivattaa ja jauhaa virkistäväksi viherjauheeksi.
Syksyn mittaan jänisten ja kauriiden vierailut kasvimaalla saattavat lisääntyä.
”Kannattaa viljellä hiukan yli oman tarpeen, jotta eläimillekin jää annettavaa”, Katja Uski tuumii.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin 23.11.2022.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
