Suomen ruokaturvallisuus maailman huippua

Suomessa kiinnitetään huomiota eläinten oloihin ja tautien ennaltaehkäisyyn, joten lääkkeitä käytetään vähemmän kuin monissa muissa maissa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman huippuluokkaa, torstaina julkistettu valtioneuvoston selonteko toteaa. Hyvää tilannetta olisi mahdollista käyttää nykyistä enemmän hyväksi vientimarkkinoilla ja viestinnässä, selvityksessä ehdotetaan.

Ruokaturvallisuus ei ole syntynyt vahingossa, vaan kovan työn tuloksena.

Se ei myöskään ole ilmaista: pelkästään omavalvonnan kirjausten arvioidaan maksavan elintarvikeketjun toimijoille 188 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnallisen elintarvikevalvonnan vuosikustannukset ovat 26 miljoonaa euroa ja valtion elintarvikevalvonnan samaa luokkaa.

Laatu lähtee maatiloilta.

Raportti kertoo muun muassa vuonna 2008 toteutetusta EU:n laajuisesta teurastamokartoituksesta. Suomessa teurastamoihin toimitetuista broilerieristä 3,9 prosentissa oli kampylobakteeria, kun vastaava luku koko EU:ssa oli 70 prosenttia.

Tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan meillä vuosittain 2 000–3 000 salmonellatartuntaa, joista 85 prosenttia on saatu ulkomailla.

Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan saa tuudittautua.

Raportti mainitsee muun muassa tilakokojen kasvuun ja erikoistumiseen liittyvät tautiriskit. Verkottuneessa tuotannossa eläinten riski sairastua on suurempi kuin jos eläin kasvaisi teurasikään saakka yhdellä tai kahdella tilalla.

Suomessa keskitytään tuotantoeläinten tautien ennaltaehkäisyyn, ja mikrobilääkkeitä käytetään suhteellisen vähän ja hallitusti. Tilakokojen kasvaessa tuotantoeläinten ryhmälääkitys kuitenkin yleistyy, selvityksessä todetaan.

Lisäksi uudet markkinoille tulevat mikrobilääkkeet ovat pääosin laajakirjoisia ja pitkävaikutteisia, mikä lisää riskiä bakteerien muuttumiseen resistenteiksi eli lääkkeitä kestäviksi.

Euroopan tartuntatautiviraston mukaan EU:ssa kuolee vuosittain 25 000 ihmistä vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin.

Suomessa myytävien elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli vuonna 2008 noin 75 prosenttia. Riippuvuus tuonnista kuitenkin lisääntyy.

Selonteko korostaa, että elintarviketurvallisuusriskit kasvavat tuontiruuan lisääntyessä. Ennusteena on, että epidemioiden ja mikrobilääkkeitä kestävien bakteerien määrää kasvaa.

Kansainvälistyminen ja taloustilanteen kiristyminen lisäävät myös epärehellisen toiminnan aiheuttamia riskejä.

”Kukapa olisi uskonut, että maitoon ryhdytään lisäämään muovia”, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi selonteon julkistamistilaisuudessa torstaina viitaten Kiinan melamiiniskandaaliin. ”Mutta ihminen on kekseliäs taloudellisessa ahneudessaan.”

Selonteko listaa suuren määrän tauti-, jäämä-, vierasaine- ja monia muita riskejä. Husu-Kallio huomauttaa kuitenkin, että suurimmat riskit liittyvät ihmisten omiin valintoihin.

Pahin ongelma on väestön lihominen ja erityisesti runsas energian, tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin käyttö. Ihmisten kolesteroli- ja verenpainearvot kohoavat ja diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa.

SATU LEHTONEN

Avaa artikkelin PDF