Pahanmakuista kalaa ei halua kukaan – ikävät sivumaut saa pian pois selluloosasta tehdyillä kaapparikuiduilla

Kiertovesilaitoksissa kasvanut kala on altis makuvirheille ja vesihomeelle. Uusi keksintö saattaa vastata molempiin ongelmiin. Kuva: Pekka Fali

Epämiellyttävä sivumaku kasvatetussa kalassa on kuluttajalle luotaantyöntävä ja kasvattajalle kallis ongelma. Sisätiloissa tapahtuvassa kiertovesikasvatuksessa veden määrä on verrattain pieni. Siksi veteen kertyvät, makuvirheitä aiheuttavat aineet ovat ongelma.

Ongelmia tuottaa myös vesihome. Sen arvioidaan aiheuttavan kiertovesilaitosten lohenkasvatuksessa kymmenen prosentin tuotantotappiot vuosittain.

Luonnonvarakeskus (Luke) ja Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ovat kehittäneet uuden kaapparimateriaalin, jolla makuvirheet ja vesihome on tarkoitus saada kuriin kalankasvatuksessa.

”Kehittämämme uudet selluloosapohjaiset kaapparimateriaalit kaappaavat vedestä vesihomeitiöitä ja makuvirheyhdisteitä, jolloin ne eivät kerry kaloihin”, tutkimustiimin päällikkö Hannes Orelma VTT:ltä sanoo tiedotteessa.

Luke tutki Laukaassa sijaitsevalla vesiviljelylaitoksellaan veteen kertyviä yhdisteitä, jotka aiheuttavat makuvirheitä kaloissa. Tutkimuksessa seurattiin 14:n makuvirheitä aiheuttavan yhdisteen pitoisuuksia vedessä.

Yhdisteitä suodatettiin kemiallisesti käsiteltyjen kuitujen avulla. Kaapparimateriaaleilla vedestä saatiin poistettua jopa tuhatkertaisia määriä makuvirheitä aiheuttavia aineita.

Käsitellyssä vedessä kasvaneiden kalojen makuvirheyhdisteiden pitoisuudet jäivät niin pieniksi, että niitä ei voi maistaa.

“Tämä on erittäin kiinnostava tulos, sillä viime vuosina kiertovesikasvatuksen makuhaittojen vähentämiseksi ei ole julkaistu uusia ja merkittävästi tilannetta parantavia ratkaisuja”, Petra Lindholm-Lehto Lukesta kertoo tiedotteessa.

Lindholm-Lehto on tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija, joka vastasi kokeiden ja mittausten suunnittelusta ja toteutuksesta.

Luken Enonkosken kasvatuslaitoksella vesihomeitiöiden kaappamiseen suunnitellut materiaalit tuottivat nekin hyviä tuloksia verrattuna veteen, jossa vastaavaa kaappausta ei käytetty.

Molemmille kaappausteknologioille on haettu patenttia.

Luken Luken biotalous ja ympäristö -yksikön johtajan Jani Lehdon mukaan tutkijat toivovat seuraavaksi yhteydenottoja yrityksiltä, jotta tekniikkaa voitaisiin kokeilla ja kehittää kaupallisilla laitoksilla.

”Kehittämillämme ratkaisuilla voi olla merkittäviä vaikutuksia alan kannattavuuteen”, Lehto arvioi tiedotteessa.