Tämän lihan tuotanto riippuu vahvasti luonnonoloista – luonnonmukaisuus on yksi syy, miksi ihmiset ostavat sitä vuosi vuodelta enemmän

Suomessa tuotetaan noin kaksi miljoonaa kiloa poronlihaa vuodessa. Kuva: Maija Partanen

Yksi annos ravintolan poronkäristystä hiihtolomamatkalla kerran vuodessa. Vai syökö keskivertosuomalainen itse asiassa enemmänkin poroa?

Entistä useampi suomalainen on päässyt poronlihan makuun, vahvistaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila. Markkinat vetävät hyvin, ja kotimaisen poronlihan kysyntä on viime vuosikymmeninä jatkuvasti noussut.

Suomen poronhoitoalueeseen kuuluu melkein koko Lapin maakunta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien pohjoisosat. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan, ja se kattaa yli kolmanneksen Suomen pinta-alasta.

Poronlihan tuotanto eroaa huomattavasti vaikkapa sian- ja naudanlihan tuotannosta sillä luonnonolot vaikuttavat ratkaisevasti saatavan lihan määrään.

Jos poroille ei riitä luonnossa ravintoa, ne eivät tule syksyllä kiimaan, mikä taas heijastuu suoraan poronlihan tuotantoon. Teurasporoista nimittäin valtaosa on saman vuoden keväällä syntyneitä vasoja. Vasanliha kypsyy nopeammin ja maistuu miedommalta kuin aikuisen poron liha.

Viime vuosina Suomessa on tuotettu noin kaksi miljoonaa kiloa poronlihaa vuodessa, mutta vaihteluväli mitataan sadoissatuhansissa kiloissa.

Viime vuosiin on sattunut useita luonnonoloiltaan hankalia talvia, ja samaan aikaan korona on muuttanut ihmisten ruokailutottumuksia.

Ensimmäisenä koronavuonna poronlihan kysyntä väheni noin neljänneksen, sillä ravintoloissa syötiin aiempaa harvemmin. Sittemmin kysyntä on palannut tavanomaiseksi, sillä poroa valmistetaan yhä useammin kotona, Ollila kertoo.

Poronlihan hinta on ensimmäisen koronavuoden notkahduksen jälkeen nousussa, mutta Ollilan mukaan hinnannousu ei kompensoi tuottajan kohonneita kustannuksia.

Poronlihan arvostus ei ole syntynyt sattumalta, Ollila muistuttaa. Taustalla on pitkään jatkunut laatutyö, jossa poronlihasta on hiottu huippulaatuinen lihatuote.

”Ei ostaja välttämättä viime vuosituhannella saanut yhtä laadukasta poronlihaa kuin mitä nykyään on tarjolla”, Ollila sanoo.

Lapin poron lihalla, Lapin poron kuivalihalla ja Lapin poron kylmäsavulihalla on Euroopan unionin suojattu alkuperänimitys. Merkintään oikeutetut porotuotteet on valmistettu poroista, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet Suomen poronhoitoalueella ja joiden liha on myös leikattu, jalostettu ja pakattu Suomen poronhoitoalueella.

Ollila kertoo, että kyselyiden perusteella ihmiset arvostavat poronlihaa siksi, että liha on laadukasta ja verrattain terveellistä. Terveellisyyden lisäksi poronliha iskee toiseenkin nykyajan ruokatrendiin.

”Porot saavat elää vapaana luonnossa, ja se voi olla ratkaiseva tekijä monen ostopäätöksessä.”