Suomalainen kahvikulttuuri on monipuolistunut ja suodatinkahvin rinnalle on tullut myös uusia tapoja nauttia kahvia. Suodatinkahveissa tummat pehmeät paahdot kiinnostavat nyt kahvin ystäviä, kertoo Pauligin viestintäpäällikkö Pirjo Hästbacka.
”Tummapaahtoiset kiinnostavat suomalaisia siitä syystä, että ihmiset ovat halukkaita testaamaan erilaisia kahveja ja uusia makuja. Tumman paahdon pehmeä maku miellyttää myös monia.”
Tummapaahtoisten kahvien osuus kokonaismarkkinasta kasvaa Hästbackan mukaan noin parin prosentin vuosivauhtia, ja niiden osuus kokonaismyynnistä on tällä hetkellä noin 30 prosenttia.
Espressopohjaiset kahvijuomat, kuten latte ja cappuccinno, maistuvat myös monelle. Esimerkiksi seitsemän kymmenestä suomalaisista juo espressopohjaisia kahvijuomia ja kuusi kymmenestä ostaa take away -kahveja ainakin toisinaan. Kahvijuomatrendeistä voimakkaina jatkavat myös kylmäuutetut kahvit ja niistä tehdyt erilaiset drinkit, kertoo Hästbacka.
Erityisesti nuorille aikuisille maistuu myös pikakahvi.
Tänään ensimmäisenä lokakuuta vietetään kansainvälistä kahvipäivää.
Suomalaisten suosikkikahvi on Hästbackan mukaan suodatinkahvi ja noin 60 % suomalaisista juo vain suodatinkahvia. Suomen suosituin kahvi on Juhla Mokka, joka on maistunut suomalaisille jo yli 90 vuoden ajan. Siinä on tarjolla sekä vaaleita että tummia paahtoja.
Suomalaiset nauttivatkin 9,4 kiloa paahdettua kahvia henkilöä kohden vuonna 2021, mikä tarkoittaa, että päivittäin maassamme juodaan lähes 2 miljoonaa kupillista kahvia.
Yhä useampi kahvinjuoja on kiinnostunut myös kahvin vastuullisuudesta.
Yhä useampi kahvinjuoja on kiinnostunut myös kahvin vastuullisuudesta. Nuorten aikuisten kahvinkäyttötutkimuksen vastaajista noin puolet kertoo miettivänsä kahvin ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä kahviin liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä. Lähes puolet kokee huonoa omaatuntoa siitä, että kahvia päätyy viemäriin, selviää Elintarviketeollisuusliiton Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen tiedotteesta.
”Mahdollinen ylijäänyt kahvi kannattaa hyödyntää vaikka kastikkeiden pohjana tai pakastamalla jääpaloiksi. Kahvipurutkin laitetaan kiertoon. Ne sopivat kukkien lannoitteeksi tai vartalon kuorintaan. Käytetyistä paketeista on keksitty erilaisia askarteluohjeita aina korvakoruista kestäviin kantokasseihin asti”, Hästbacka sanoo.
Kahviala on panostanut jo vuosien ajan pitkäjänteiseen vastuullisuustyöhön koko arvoketjussa. Vastuullinen ja kestävä viljely, viljelijän toimeentulon turvaaminen, hävikin vähentäminen kahvin paahtamisen ja valmistuksen yhteydessä sekä kuljetusten hiilijalanjäljen pienentäminen ovat esimerkkejä vastuullisuustyöstä, selviää tiedotteesta.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Kahvi.fi-sivustoa.
